Suomen ulkopolitiikkaa johtava presidentti Sauli Niinistö on ilmoittanut kannattavansa EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ajatusta, jonka mukaan unionin jäsenmailla pitäisi olla yhteinen armeija.
Juncker arvioi maaliskuun alussa saksalaisen Welt am Sonntag -lehden haastattelussa, että yhteinen euroarmeija antaisi Venäjälle selvän viestin jäsenmaiden halusta ja kyvystä puolustaa EU:n arvoja.
Suomessa on pohdittu sitä, onko Juncker huolissaan Naton ulkopuolella olevien Suomen ja Ruotsin turvallisuudesta.
Lännen Media kysyi tiistaina Porvoossa Ruotsin pääministeri Stefan Löfveniltä, kannattaako hän euroarmeijaa ja oliko Junckerin viesti suunnattu erityisesti Suomelle ja Ruotsille.
– Junckerin ehdotuksella tai ajatuksella ei ollut kytköstä Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyteen.
– Ajattelen, että emme tarvitse EU-armeijaa, vaan rakennamme meidän [Ruotsin] osaltamme turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaamme erilaisten yhteistyökuvioiden varaan.
– Ensiksikin meillä on maana meneillään sotilaallisen suorituskyvyn kohottaminen, ja juuri nyt työskentelemme sen kanssa. Keskustelemme näinä viikkoina tulevaisuuden panostuksista Ruotsin puolustukseen, Löfven painotti Ruotsin itsenäisen puolustuksen vahvistamista.
Sotilaallinen yhteistyö Suomen kanssa on Löfvenille tärkeää, mutta maiden armeijoiden yhdistämistä pääministeri ei kannata.
– Yhteistyö Suomen puolustusvoimien kanssa on hyvää. Haluamme jatkaa ja kehittää sitä.
Iso osa suomalaisista arvioi, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on sidoksissa Ruotsin liittymiseen läntiseen puolustusliittoon. Sosiaalidemokraattinen pääministeri Löfven korostaa, että Ruotsi ei ole liittymässä Natoon.
– Meillä on yhteistyötä Pohjolassa ja yhteistyötä myös Naton kanssa. Sitä jatkamme ja kehitämme, mutta vedämme rajan Nato-jäsenyyteen. Meillä ei ole intohimoja mennä Natoon jäseneksi, Löfven muotoilee Ruotsin puolustuspoliittisen linjan.
LAURI NURMI/LÄNNEN MEDIA