Ruotsin vaalijumia yritetään ratkoa taas keskiviikkona. Hallitusneuvotteluiden pattitilanteen lisäksi murheena ovat valtiopäivävaaleista tehdyt valitukset.
Vaaleista on jätetty ennätysmäärä valituksia ja lisää kertyy päivittäin, kertoo vaalitarkastuslautakunta. Lautakunnan puheenjohtajan mukaan valitustulvaa ovat lietsoneet erilaisilla verkkoalustoilla leviävät kehotukset.
Valitusten määrä onkin noussut rajusti. Vuoden 2022 vaalien jälkeen valituksia kertyi yli 400, mutta tänä vuonna määrä oli maanantaina iltapäivällä yli 15 000. Monet valituksista näyttävät kytkeytyvän Taalainmaan Borlängessä epäiltyyn vaalivilppiin.
Lautakunnan mukaan monet valitukset ovat olleet hyvin yleisluontoisia ja siten vaikeasti tutkittavia.
Eniten huomiota on saanut Borlängen tapaus, jossa vasemmistopuolueen paikallispoliitikko Mohamed Abdukardir Ali keräsi 648 henkilöääntä ja nousi puolueen ainoaksi edustajaksi Taalainmaalta. Alia itseään ei epäillä osallisuudesta vilppiin, mutta hän on pyytänyt kahdeksi viikoksi vapautusta valtiopäiviltä asian selvittämisen ajaksi.
Alle 134 päivää tavoitteena
Valtiopäivien puhemiehenä jatkopestin saanut maltillisen kokoomuksen Andreas Norlén toivoo, että hallitus saataisiin tällä kertaa kokoon nopeammin kuin vuonna 2018, jolloin urakka venähti 134 päivään. Norlén oli puhemiehenä silloinkin ja sanoo nyt antaneensa tuolloin puoluejohtajille liikaa aikaa tunnusteluihin.
Norlén aikoo kutsua puoluejohtajat keskusteluihin seuraavan kerran keskiviikkona. Puhemies voi esittää valtiopäiville pääministeriehdokasta neljä kertaa. Jos riittävää tukea ei löydy millään näistä kerroista, joudutaan Ruotsissa järjestämään uudet vaalit.
Sosiaalidemokraattien puheenjohtaja Magdalena Andersson heitti nopeasti pyyhkeen kehään ja ilmoitti jo maanantaina luopuvansa yrityksestä muodostaa hallitusta ennen kuin hänestä oli ehditty äänestää.
Ruotsidemokraattien puheenjohtaja Jimmie Åkesson huomauttaa, että Anderssonin pitäisi osoittaa pystyvänsä muodostamaan punavihreän neljän puolueen hallituksen, jossa olisivat sosiaalidemokraattien lisäksi keskusta, ympäristöpuolue ja vasemmistopuolue.
– Nyt on näyttöjen aika.
Neuvotteluasetelma on vaikea. Jotta maahan saataisiin punavihreä hallitus, pitäisi vasemmistopuolueen luopua vaatimasta ministerinsalkkuja tai sosiaalidemokraattien ja keskustan hyväksyä, että hallitukseen tulee vasemmistopuolueen edustajia.
Åkesson puolestaan ei ole sulkenut pois ennenaikaisten vaalien mahdollisuuttakaan.
– Sehän voisi olla oikein hyvä vaihtoehto. Nyt on ilmennyt, ettei toisella puolella (vasemmalla blokilla) ollut mitään todellista hallitusvaihtoehtoa, vaan kyse oli vain bluffista. Meillä (oikeistoblokilla) on selkeä vaihtoehto, jos saamme tilaisuuden sen osoittamiseksi.
Maltillisen kokoomuksen johtaman hallituksen muodostaminen vaatisi, että keskusta vaihtaa puolta porvarileiriin. Keskusta ei aio tukea kokoomusvetoista hallitusta niin kauan kuin ruotsidemokraatit on mukana tukemassa sitä. Ruotsidemokraatit puolestaan vaatii ministeripestejä maksuna tuestaan.
Useampi puoluejohtaja katsoo, että seuraavaksi olisi väistyvän pääministerin, maltillisen kokoomuksen puheenjohtajan Ulf Kristerssonin vuoro yrittää. Hän huomauttaa, että asiasta päättää valtiopäivien puhemies. Mutta olisiko Kristersson valmis neuvottelemaan hallituksen muodostamisesta?
– Olen aina valmis. Sanoin jo vaaliyönä, että jos on mahdollisuuksia jonkinlaiseen ei-sosialistiseen hallitusvaihtoehtoon, olen valmis. Mutta valtiopäivien puhemiehen on päätettävä, onko tällaiseen ratkaisuun edellytyksiä.
Kuningas peräänkuulutti johtajuutta
Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa esiintyi tiistaina valtiopäivien avajaisissa ja vetosi puheessaan ratkaisujen löytämiseen. Hän kehotti parlamentin jäseniä näkemään pidemmälle kuin seuraavaan väittelyyn, talousarvioesitykseen tai yhteen vaalikauteen.
– Kuunnelkaa toisianne silloinkin, kun ette jaa samoja näkemyksiä ja hakekaa ratkaisuja, kuningas kehotti.
Hän muistutti, että kansalaisilla on oikeus odottaa edustajiltaan johtajuutta. Kuningas ei kuitenkaan maininnut puheessaan hallitustunnusteluiden jumia.
