Ruotsin hal­li­tus sel­vit­tää, voiko jul­ki­siin ko­koon­tu­mi­siin puuttua enemmän

Ruotsissa kerrottiin torstaina päätöksestä nostaa terroriuhkatasoa. LEHTIKUVA/AFP
Ruotsissa kerrottiin torstaina päätöksestä nostaa terroriuhkatasoa. LEHTIKUVA/AFP

Ruotsissa hallitus tekee selvityksen siitä, missä määrin Ruotsin perustuslaki sallii järjestyslain tiukentamisen tai lain tiukemman tulkitsemisen julkisiin kokoontumisiin puuttumiseksi turvallisuussyistä.

Asiasta uutisoi muun muassa Ruotsin yleisradioyhtiö SVT. Oikeusministeri Gunnar Strömmerin mukaan perustuslakia ei muuteta.

Ruotsin terroriuhan tasoa nostettiin eilen toiseksi korkeimmalle tasolle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Taustalla olivat useat Koraanin polttamistapaukset Ruotsissa.

Dagens Nyheterin artikkelissa puoluejohtajat kirjoittavat, että Ruotsin hallitus suojelee sananvapautta ja että myös uskontoa on saatava arvostella, vaikka se olisi provosoivaa tai loukkaavaa.

Nainen yritti estää Koraanin polton

Tukholman ulkopuolella Lidingössä nainen yritti perjantaina iltapäivällä estää Koraanin polton suihkuttamalla polttajan päälle tuntematonta nestettä.

Välikohtaus tapahtui Koraaneja toistuvasti julkisesti polttaneen Salwan Momikan mielenosoituksessa Iranin suurlähetystön edessä. Myös tässä mielenosoituksessa Momika sytytti Koraanin tuleen.

Nainen pääsi esteiden ohi ja juoksi Momikan luo, minkä jälkeen poliisi otti hänet kiinni.

Näytti siltä, ​​että nainen yritti sammuttaa palavaa Koraania palosammuttimella, uutistoimisto TT:n paikalla oleva toimittaja sanoo.

Kiintiöpakolaisten hakeminen Ruotsiin estyy

Ruotsin maahanmuuttoviraston kaavailema kiintiöpakolaisten hakumatka Irakiin estyy kohonneen terroriuhan takia. Virasto arvioi, ettei henkilökuntaa voida lähettää maahan turvallisuustilanteen heikennyttyä. Syyskuun puoliväliin kaavailtua matkaa on lykätty määrittelemättömäksi ajaksi.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on esittänyt useita pakolaisia, jotka saattavat olla oikeutettuja pääsemään Ruotsiin. Ruotsin viranomaisten oli määrä tutkia paikan päällä, täyttävätkö he pakolaisstatuksen ja oleskeluluvan kriteerit.

– Arvioimme, ettemme voi tällä hetkellä lähettää henkilökuntaamme sinne turvallisuustilanteen vuoksi. On yleisesti tiedossa, että Ruotsin maine on kärsinyt erityisesti arabimaailmassa, sanoo Ruotsin maahanmuuttoviraston toiminta-asiantuntija Velibor Ljepoja.

Irakissa on noin 200 Ruotsille esitettyä pakolaista. He joutuvat odottamaan arviota, kunnes turvallisuustilanne paranee, virastosta sanotaan.

Myöhemmin tänä syksynä viraston oli määrä mennä myös Libanoniin vastaavalle matkalle. Myös Libanonin-matka voidaan siirtää tai perua, jos turvallisuustilanne ei parane.

Kiintiöpakolaisia otetaan aiempaa vähemmän

Säpo nosti eilen Ruotsin terroriuhan tasoa toiseksi korkeimmalle eli neljännelle tasolle ensimmäistä kertaa sitten vuoden 2016. Taustalla olivat osaltaan useat Koraanin polttamistapaukset Ruotsissa, joihin muslimimaat ovat reagoineet voimakkaasti.

Ruotsin maahanmuuttovirasto on saanut hallituksen toimeksiannon ottaa maahan tänä vuonna 900 kiintiöpakolaista. Määrä on huomattavasti pienempi kuin edellisenä vuonna, jolloin toimeksianto oli 5 000 kiintiöpakolaista. Jos turvallisuustilanne ei parane ennen vuoden loppua, viranomainen ei voi suorittaa tehtävää loppuun, Ljepoja sanoo.

Toiveena on, että nämä pakolaiset voidaan ottaa vastaan myöhemmin, hän sanoo.

Kiintiöpakolaisten oleskeluluvat ovat pysyviä. Noin 95 prosenttia pakolaiskiintiön puitteissa tutkituista saa oleskeluluvan Ruotsissa.

Tänä vuonna viraston oli tarkoitus tehdä arvioita Ugandassa, Irakissa ja Libanonissa. Tällä hetkellä vain Ugandaan mennään varmasti.

----

Lähteenä myös uutistoimisto TT.

Ilmoita asiavirheestä