Pirkanmaan Pälkäneeltä 1870-luvulla Ruotsiin viedyt pääkallot on tänään haudattu takaisin Pälkäneen Rauniokirkon kirkkomaahan. Hautausta edeltävän rukoushetken toimittivat piispa Matti Repo ja Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen.
Yhteishautaan lasketut pääkallot kulkeutuivat aikanaan Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten.
Tiede- ja kulttuuriministeri Sari Multala (kok.) esitti tilaisuudessa pitämässään puheessaan kiitoksensa kaikille niille, jotka edesauttoivat pääkallojen saamisessa takaisin Suomeen.
Puheessaan Multala muistutti tieteen olevan itseään korjaavaa.
– Tällä tarkoitetaan sitä, että tutkimukset ja niiden tulokset ovat jatkuvan kriittisen tarkastelun kohteena. Tiede ei tarjoa lopullisia totuuksia, vaan tieteen kulloinkin parhaat tulokset voidaan aina haastaa uuden aineiston tai uusien teorioiden valossa, Multala sanoi.
– Tämä johtaa tarvittaessa selitysmallien tarkentumiseen tai joskus jopa vallitsevien teorioiden hylkäämiseen ja korvaamiseen kokonaan uusilla selitysmalleilla, hän jatkoi.
Multala totesi, että rasismia ja syrjintää esiintyy edelleen, vaikka opit roduista ja niiden hierarkioista on tieteessä hylätty. Ministerin mukaan rasismia ja syrjintää vastaan tuleekin tehdä töitä niin poliittisessa päätöksenteossa, lainsäädäntötyössä kuin jokaisen omassa arjessakin.
– Rasismille ja syrjinnälle ei pidä antaa hiljaista hyväksyntää, Multala korosti.
Herätti kiinnostusta
Rauniokirkolla järjestettyyn rukoushetkeen ja sen kirkkomaalla järjestettyyn hautaukseen osallistui kutsuvieraita, mutta juhlallisuudet olivat myös yleisölle avoimia.
Kirkko oli tapahtuman myötä täpötäynnä, kuten Pälkäneen kunnanjohtaja Pauliina Pikka osasi jo ennakkoon odottaa.
– Kutsuvieraita on tulossa paikalle kolmisenkymmentä. Epäilemme, että kirkko tulee aika lailla täyteen, koska paikallisia tulee varmasti aika paljon lähialueilta, Pikka kertoi STT:lle ennen tilaisuuden alkua.
Rauniokirkkoon tilaisuutta mahtui seuraamaan Pikan mukaan parisataa ihmistä. Kirkon ulkoalueelle oli varattu lisäpenkkejä.
– Tämä teema on tietysti niin poikkeuksellinen, että toki se on herättänyt monenlaista kiinnostusta, Pikka sanoi.
Pikan mukaan paikalla oli ministeri Multalan lisäksi ainakin kansanedustaja Pauli Kiuru (kok.). Lisäksi oli kutsuttu museoviraston ja maakuntamuseoiden johtoa sekä lähialueiden seurakuntien ja kaupunkien johtoa.
Pikan mukaan tilaisuuteen oli kutsuttu myös niiden sukujen edustajia, joiden ajatellaan mahdollisesti olevan nyt hautaan siunattujen jälkeläisiä.
Arkut tuotiin Rauniokirkolle hevoskärryn kyydissä. Rukoushetken jälkeen pääkallot laskettiin yhteishautaan ristinmuotoisissa arkuissa. Paikalliset saivat halutessaan osallistua haudan peittämiseen.
Vietiin rotututkimusta varten
Pääkallot kulkeutuivat Pälkäneeltä Ruotsiin rotututkimusta varten vuonna 1873, jolloin rotututkijoiden ryhmä vei pääkalloja Suomesta yhteensä 82. Ryhmä kaivoi pääkalloja neljältä paikkakunnalta: Pälkäneeltä, Pielavedeltä, Rautalammilta ja entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta. Selvästi eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä, yhteensä 45. Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.
Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden pääkallojen luovuttamisesta takaisin Suomeen huhtikuussa. Kallot saapuivat Suomeen elokuun lopussa.