Länsinaapurissa menee nyt monella rintamalla hyvin. Lapsiperheet saavat nauttia mukavista etuuksista, sukupuolten tasa-arvo näyttäisi olevan vankoissa kantimissa ja talouskin kasvaa yli kolmen prosentin vuosivauhtia.
Hyvästä nousukiidosta todistaa esimerkiksi se, että maan 600 000 teollisuustyöntekijää sai hiljattain sovittua yhteensä 6,5 prosentin palkankorotuksista seuraaville kolmelle vuodelle.
– Suomessa voidaan vain unelmoida sellaisesta, toteaa Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Kristiina Nilsson Hakkala Lännen Medialle.
Hänen mukaansa Ruotsin hyvää taloustilannetta selittää nopea selviytyminen vuoden 2008 talouskriisistä. Toisin kävi Suomelle, jonka talous oli rakentunut Nokian sekä metsä- ja paperiteollisuuden varaan.
Ruotsissa nautittiin viime vuonna 3,3 prosentin talouskasvusta, kun Suomessa jäätiin 1,6 prosenttiin. Naapurin työllisyysaste oli vuoden lopulla reilut 76 prosenttia ja Suomen noin 69 prosenttia.
Ruotsissa lapsiakin syntyy enemmän: syntyneiden määrä naista kohden oli 1,85 vuonna 2015, kun Suomi jäi 1,65:een.
Työn ja perhe-elämän yhdistäminen on Ruotsissa helpompaa muun muassa siksi, että osa-aikatöitä on tarjolla. Vuonna 2015 noin 30 prosenttia ruotsalaisnaisista työskenteli osa-aikaisesti, kun Suomessa osuus oli vain 19.
Ruotsissa laki takaa vanhemmille oikeuden tehdä 75-prosenttista työaikaa.
Lyhyemmän työviikon tekeminen on kannattavaa, koska sillä tavoin vanhempainraha riittää pidemmäksi ajaksi. Jos vaihtaa esimerkiksi kuukauden vanhempainvapaan 50 prosentin työaikaan, saa kaksi kuukautta osa-aikapalkkaa ja 50 prosentin päivärahaa. Ruotsissa vanhempainrahaa voi nostaa jopa siihen asti, kun lapsi täyttää 12 vuotta.
Merja Torvinen on hiljattain aloittanut Uumajan yliopistossa suomen kielen yliopisto-opettajana. Hän muutti kaupunkiin nelisen kuukautta sitten vuoden ikäisen Veera-tyttärensä kanssa. Hän on lyhentänyt huhtikuun alussa työviikkonsa pituuden neljään päivään.
Torvinen iloitsee siitä, että vanhempainvapaita on mahdollista käyttää joustavasti.
– Se on todella hyvä systeemi. Siinä pystyy pitämään vaikka pidemmän kesäloman tai syksyllä vähän vapaata.
Miten Ruotsi on saanut aikaan järjestelmän, jonka ansiosta työn ja vanhemmuuden yhdistäminen on näin helppoa?
Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo kertoo, että asiaa selittää tasa-arvoajattelun pitkä perinne.
Politiikassa se on näkynyt niin, että kotihoidontuki ei ole saanut kannatusta. Sen sijaan puolisoita on rohkaistu jakamaan niin hoiva- kuin palkkatyö tasapuolisesti.
Kolmen vuoden iästä lähtien lapsille taataan 525 maksutonta tuntia vuodessa varhaiskasvatusta. Vanhemmilla on myös oikeus hoitaa kotona lastaan 480 päivää. Isälle ja äidille on kummallekin jyvitetty kokonaisuudesta kahden tai jopa kolmen kuukauden jakso riippuen lapsen syntymävuodesta.
Tasa-arvonäkökulmasta länsinaapuri näyttäisi vetävän pidemmän korren. Mutta voiko tästä vetää johtopäätöstä, että Ruotsi olisi lapsiperheille parempi maa kuin Suomi?
– Jos puhutaan etuuksista, niin kyllä Ruotsin perhepolitiikka on kehittyneempää, Hiilamo toteaa.
Hänen mukaansa maiden välinen ero on kasvanut parin viime vuosikymmenen aikana. Tästä Hiilamo syyttää Suomen passiivisuutta.
– Ei ole ollut isompia avauksia vaan säästölinjaa. Säästetään lapsilisistä, rajataan päivähoito-oikeutta ja suurennetaan ryhmäkokoja.
Jossain Suomi kuitenkin pärjää. Ruotsissa koulujärjestelmän yksityistämisestä on tullut kielteistä palautetta. Myös suuri osa päiväkodeista on yksityisiä.
– Ajattelen, että varhaiskasvatus ja myös peruskoulu ovat Suomessa korkeatasoisempia kuin Ruotsissa, Hiilamo sanoo.
Entäpä sitten palkkataso? Lääkärinä Uumajassa työskentelevän Joel Lillqvistin mukaan lääkärit ansaitsevat siellä huomattavasti paremmin sen perusteella, mitä hän on keskustellut suomalaiskollegojensa kanssa.
– Palkka saattaa hyvinkin olla tuhat euroa korkeampi ainakin täällä Pohjois-Ruotsissa, hän arvioi.
Ruotsinsuomalainen Lillqvist on huomannut, että ruotsalaisilla on työelämää kohtaan korkeat odotukset. Työtä ei tehdä vain palkan vuoksi, vaan sen pitäisi olla myös hauskaa ja kehittävää.
– Suomessa odotukset ovat ehkä enemmän sellaiset, että raadetaan ja revitään omasta selkänahasta, jos töissä on rankkaa. Ruotsissa ei hyväksytä tällaista.
On kuitenkin myös asioita, joista ruotsalaiset ovat kateellisia suomalaisille. Koulujärjestelmän lisäksi esimerkiksi puolustusvoimien vahvuus mietityttää monia. Ruotsinsuomalaisten mielestä luokkaerot ovat Suomessa pienempiä, ja ihmisiin on helpompi tutustua.
Anna Humalamäki, Marjo Oikarinen