Ruokavirasto ei toistaiseksi lisää rajoituksia afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi Kaakkois-Suomessa. Asiasta kerrottiin tiistaina tautitilannetta käsitelleessä mediatilaisuudessa.
Suomen ensimmäiset afrikkalaisen sikaruton löydökset tehtiin heinäkuun lopussa kuolleina löytyneistä villisian porsaista Virolahdella, joka sijaitsee Kymenlaakson kaakkoisosassa Suomenlahden rannalla itärajalla. Alueelta on sittemmin löytynyt kuolleiden villisikojen osia.
Tiistaina Ruokavirastosta kerrottiin, että toistaiseksi kaikki uudet näytteet ovat olleet negatiivisia. Tutkiminen on kuitenkin yhä kesken. Jos positiivisia löydöksiä tulee, rajoitusten laajentamista tarkastellaan nopealla aikataululla.
Myös kuolleiden villisikojen ja ruhojen osien etsinnät jatkuvat, ja etsintöjä laajennetaan systemaattisesti.
Ruokavirasto on asettanut ensimmäisten tautiin kuolleiden porsaiden löytöalueen lähiympäristöön ydinalueen ja laajemmin alueelle tartuntavyöhykkeen. Näillä on voimassa erilaisia rajoituksia, ydinalueella muuta tartuntavyöhykettä tiukempia.
Ydinalueen ympärille ei vielä ole pystytetty aitaa tai varoituskylttejä. Ruokaviraston mukaan asiaan liittyviä toimenpiteitä on valmistelussa ja niistä kerrotaan myöhemmin.
Afrikkalainen sikarutto ei tartu ihmiseen tai muihin eläimiin. Sikaeläimet ovat kuitenkin vaarassa, ja kunnaneläinlääkärit ovat tarkastaneet kaikki vyöhykkeellä sijaitsevat sikojen pitopaikat. Tuotantoeläimissä ei ole toistaiseksi todettu sairauden oireita Suomessa.
Hämmennystä ja taloudellista haittaa
Virolahden kunnanjohtaja Topi Heinänen kertoi aiemmin tiistaina STT:lle, että asukkailta ei ole tullut kysymysten tulvaa kunnalle ja kyselijät on ohjattu Ruokaviraston ohjeistuksen äärelle. Aihe kuitenkin puhuttaa.
– Ihmiset ovat vähän hämmentyneitä, mitä saa tehdä ja mitä ei. Osa on ilmeisesti virheellisesti pelännyt, että se tarttuisi myös ihmiseen, Heinänen kertoo.
Vaihtelevat ohjeet ovat vaivanneet esimerkiksi paikallisia viljelijöitä, joille koituu taloudellisia menetyksiä. Viime viikolla Ruokavirasto muutti ohjeita muun muassa tartuntavyöhykkeeltä myytävän rehun osalta.
Viljaa tai muita kasveja voikin käyttää sikaeläinten ruokkimiseen, jos ne on varastoitu ensin tietyin ehdoin. Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK kuitenkin kertoo, että viljanostajat ovat käytännössä lopettaneet alueelta korjattavan sadon ostamisen.
Kunnanjohtajan mukaan joitakin tuhansia hehtaareja peltoa odottaa vielä korjaamista Virolahdella, mutta ostajista ei ole varmuutta.
Rajoituksista kärsivät myös esimerkiksi metsänomistajat, kun konein tehtävät metsänhoidolliset työt ovat kiellettyjä koko tartuntavyöhykkeellä. Vaikutukset ovat laajat myös paikallisiin yrittäjiin.
– Metsästys on seis koko tartunta-alueella, ja kun hirvijahtiin ei syksyllä päästä, jää esimerkiksi pitopalveluyrittäjältä hirvipeijaiset pois, Heinänen kertoo.
Epätietoisuus rajoitusten kestosta ja niiden mahdollinen laajeneminen huolestuttavat. Tartuntavyöhykkeen lakkauttaminen voi vaatia jopa 12 kuukauden karenssia viimeisimmästä todetusta tartunnasta.
– Ei tästä nopeata ratkaisua varmasti ole löytymässä. Kyllä tämä on pitkäaikainen riesa alueella.
Ydinalueella ei luontopoluille
Kuolleiden porsaiden löytöpaikan ympärille perustettiin säteeltään noin kolmen kilometrin ydinalue. Tällä alueella kiellettiin kaikenlainen liikkuminen maastossa muuten kuin teitä pitkin muun muassa sen takia, ettei villisikoja pelästytetä liikkeelle. Vaikka villisiat voivat liikkua myös pelloilla, ei peltoa pidetä Ruokaviraston päätöksessä maastona.
Ydinaluetta laajemmalla tartuntavyöhykkeellä saa vielä sienestää ja marjastaa, mutta koiran kanssa saa kulkea vain karttaan merkittyjä, hiekka- tai asfalttipintaisia teitä pitkin. Jos ydinalue leviäisi, ei esimerkiksi Salpalinjaa esitteleville poluille olisi ihmiselläkään asiaa, Heinänen harmittelee.
– Luontopolkuja on meillä esimerkiksi Bunkkerimuseolla. Ne ovat toistaiseksi olleet ydinalueen ulkopuolella ja siellä saa kävellä, mutta suositulla lenkkipolulla ei ole koirien taluttaminen nyt sallittua, Heinänen kertoo.
Heinäsen mukaan Virolahdella odotetaan paitsi viranomaisten aktiivista tiedottamista myös mahdollisen leviävän virheellisen tiedon ja väärinymmärrysten oikomista.
– Toivotaan, että Ruokavirasto infoaa lisää ja kertoo, mitä voi tehdä ja mitä ei. Toivotaan, että turhia pelkoja suitsittaisiin, etteivät ihmiset ala rajoittamaan elämäänsä enempää kuin se on välttämätöntä tässä tilanteessa.
