Ruokavirasto laajentaa lintuinfluenssan tartuntavyöhykettä Uudenmaan, Kanta- ja Päijät-Hämeen sekä Pirkanmaan maakuntiin. Päätös on voimassa välittömästi.
Tartuntavyöhykkeellä siipikarjan ja vankeudessa pidettävien lintujen ulkonapito on kielletty. Kielto koskee myös luonnonmukaista tuotantoa harjoittavia pitopaikkoja.
Ruokaviraston mukaan vyöhykettä laajennettiin entisestään alueilla ilmenneiden lintujen influenssatartuntatapausten takia.
– Tilanne Suomessa ja Euroopassa on ollut parin vuoden ajan poikkeuksellisen paha lintuinfluenssan kanssa. Tänä vuonna tauti on täällä tarttunut erityisesti naurulokkeihin, jotka viihtyvät myös esimerkiksi maatilojen lähistöllä, kertoo yksikönjohtaja Sirpa Kiviruusu Ruokavirastosta STT:lle.
Aikaisemmin tartuntavyöhyke on jo kattanut Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnat.
Päätöksen syynä on Suomen lintuinfluenssatilanne. Suomesta on löydetty vakavan taudin aiheuttavaa lintuinfluenssaa varsinkin lokkilinnuista sekä tarhatuista turkiseläimistä.
Tartuntavyöhyke lakkautetaan, kun Ruokavirasto arvioi, ettei sille ole enää tarvetta lintuinfluenssan leviämisen estämiseksi. Virasto tiedottaa erikseen vyöhykkeiden lakkauttamisesta.
Kanojen pitäminen ollut kasvava trendi
Suomessa leviävää korkeapatogeenista H5N1-lintuinfluenssavirusta ei ole vielä löytynyt siipikarjatiloilta.
– Suomessa on muutama sata siipikarjatilaa, ja haluamme näillä rajoituksilla suojata niiden toimintaa. Yhtään tartuntaa ei siipikarjatiloilla onneksi ole todettu, hän sanoo.
Kiviruusun mukaan päätös laajentaa tartuntavyöhykettä on otettu eläintenpitäjien keskuudessa hyvin vastaan.
Kanojen pitäminen on ollut kasvava trendi Suomessa. Ruokaviraston rekisterien mukaan Suomessa on tuhansia niin sanottuja harrastetiloja tai kotitarvetiloja, isompia ja pienempiä, joissa pidetään esimerkiksi kanoja.
– Linnut saavat edelleen olla jaloittelutarhassa pihalla, jos siinä on seinät ja katto verkkoa, mutta vapaa jaloittelu pihalla ilman verkkoa ei ole nyt mahdollista, Kiviruusu tarkentaa.
Lintujen tiukennettu ulkoiluohje koskee myös yleisölle avoimia kotieläinpihoja, joissa linnut ovat aiemmin olleet vapaana. Eläintarhoja tämä päätös ei koske.
Päätöksen nojalla annetut toimenpideohjeet koskevat myös ihmisiä. Käynnit lintujen eläinsuojissa on kielletty muista kuin välttämättömistä syistä. Silloinkin on käytettävä esimerkiksi suojavaatteita ja noudatettava hygieniaohjeita.
– Nyt lintujen suojaamiseksi tulee tehdä erityistoimenpiteitä. Tällä vältetään esimerkiksi ihmisten kengänpohjissa häkkiin tuoman viruksen mahdollisuus pois, Kiviruusu sanoo.
Kaikkien Ruokaviraston määräysten tarkoituksena on pitää luonnonvaraiset ja tarhatut linnut erillään, etteivät ne pääse kosketuksiin keskenään.
Ruokavirasto on antanut myös ohjeistuksen lintujen ruokien säilyttämisestä. Lintujen rehut ja kuivikkeet on säilytettävä niin, että muut luonnonvaraiset linnut eivät pääse niihin käsiksi.
Virasto pyytää lintujen kanssa työskenteleviä tarkkailemaan siipikarjaa ja lintuja. Mikäli niiden käyttäytymisessä tai voinnissa huomaa poikkeavaa, kannattaa olla yhteydessä kunnan- tai läänineläinlääkäriin. Sairastunut lintu voi oireilla esimerkiksi syömättömyydellä tai sen munantuotanto voi laskea.
Voisiko virus tarttua ihmiseen?
Lintuinfluenssavirukset ovat sananmukaisesti lintujen viruksia ja tarttuvat huonosti ihmiseen. Tartunta vaatii yleensä läheisen kontaktin sairastuneeseen villilintuun, siipikarjaan tai niiden eritteisiin.
– Tietojeni mukaan tartunta vaatisi läheisen ja pitkä-aikaisen kosketuksen sairaaseen tai kuolleeseen lintuun, kertoo Kiviruusu.
– En ole kuullut koskaan, että virus tarttuisi elintarvikkeiden välityksellä, myös kuumennus tuhoaa viruksen, hän lisää.
Ruokaviraston edustaja toivoo, että jos omalta pihalta tai lähialueelta löytyy lintujen joukkokuolema, havainnosta ilmoitetaan heti kunnaneläinlääkärille. Kaikki näytteet tutkitaan Ruokavirastossa.
