Ylipaino ja lihavuus on yhä yleistä lapsilla ja nuorilla, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tilastosta. THL:n mukaan ylipainon yleistyminen näyttäisi kuitenkin pysähtyneen vuonna 2020.
– Lasten ja nuorten ylipainon ja lihavuuden esiintyvyydessä ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Näyttää, että se on tasaantunut ja joissakin ikäryhmissä jopa pienentynyt edellisvuodesta, kertoo THL:n kehittämispäällikkö Päivi Mäki.
Viime vuonna 2–16-vuotiaista pojista runsaalla neljänneksellä ja tytöistä vajaalla viidenneksellä oli ylipainoa tai lihavuutta. Sekä poikien että tyttöjen osalta ylipainoisten lasten osuus oli viime vuonna prosenttiyksikön pienempi kuin toissa vuonna.
Mäki ei kuitenkaan sanoisi, että ylipainoisten lasten osuus olisi lähtenyt laskuun.
– Puhutaan ennemminkin siitä, että ylipainon ja lihavuuden esiintyvyys on tasaantunut eli siinä ei ole tapahtunut nousua, mutta vielä ei ole havaittavissa sellaista, että voisi puhua laskusuunnasta.
Nyt julkaistussa tilastossa on myös tietoja aiempaa useammasta kunnasta ja useammalta hyvinvointialueelta, mikä voi THL:n mukaan vaikuttaa jonkin verran tuloksiin.
THL:n mukaan ylipaino oli yleisempää kouluikäisillä kuin alle kouluikäisillä. Ylipaino oli pojilla kaikissa ikäryhmissä yleisempää kuin tytöillä.
– Sukupuolten välistä eroa selittävät monet asiat, kuten erot liikunta- ja ruokatottumuksissa sekä kehonkoostumuksessa, Mäki luettelee.
Mäen mukaan kunnissa ja hyvinvointialueilla on tehty paljon hyvää työtä lasten terveellisen ravitsemuksen ja riittävän liikkumisen edistämiseksi esimerkiksi koulujen ruokakasvatuksella ja koulupäivän yhteydessä järjestettävillä liikuntakerhoilla.
– Lasten liikunnan edistämiseksihän on tärkeää, että kerhotoimintaa järjestetään koulupäivän yhteyteen. Siten vanhemmat säästyvät esimerkiksi harrastuksiin kuljettamiselta ja toisaalta yhä useammalla lapsella on mahdollisuus osallistua, kun kerhoon voi jäädä suoraan koulupäivän jälkeen.
Terveyttä edistävien valintojen helpottamista
Alueelliset erot lasten ylipainon yleisyydessä ovat THL:n mukaan huomattavat. Yleisintä ylipaino oli pojilla ja tytöillä Satakunnan hyvinvointialueella ja harvinaisinta Helsingissä. Vertailusta puuttuivat kuuden hyvinvointialueen tiedot.
Mäen mukaan myös niin lasten kuin aikuisten terveystutkimusten mukaan kaupunkimaisilla alueilla ylipaino on vähäisempää kuin maaseutumaisilla alueilla.
– Harvaan asutuilla alueilla lasten täytyy usein kulkea koulukuljetuksella tai autolla kouluun, jolloin istumiseen käytetty aika pitenee ja luontainen liikkuminen vähenee sen myötä. Kun etäisyydet ovat pitkät, pitää melkein joka paikkaan kulkea autolla. Alueilla voi olla myös eroja ruokatottumuksissa, Mäki pohtii.
Mäen mukaan esimerkiksi aluesuunnittelussa tulisi huomioida keinoja, joilla helpottaa lasten ja lapsiperheiden terveyttä edistäviä valintoja arjessa.
– Kuinka helppoa lasten on liikkua pyörällä tai jalan kouluun tai harrastuksiin? Miten helppoa liikkuminen on eri vuodenaikoina, ovatko valaistukset kunnossa, onko kävely- ja pyöräilyteitä, entä turvallisia teiden ylityksiä ja alituksia? Mäki listaa.
– Yhdyskuntasuunnittelussa voidaan myös huomioida esimerkiksi se, mihin kunnassa sijoitetaan pikaruokapaikat tai kioskit, ovatko ne kuinka lähellä koulua kilpailemassa koululounaan kanssa? Onko lähipalveluita, joihin lapset ja lapsiperheet voivat kulkea jalan vai onko kaikki ruokakaupat keskitetty isoihin marketteihin, joihin on pakko kulkea autolla?
Mäki peräänkuuluttaa myös terveysperusteista verotusta sekä epäterveellisten elintarvikkeiden markkinoinnin rajoittamista.
Kansanterveydellinen ongelma
Mäen mukaan lasten ja nuorten ylipaino on merkittävä kansanterveydellinen ongelma, koska se heikentää niin fyysistä kuin psykososiaalista terveyttä.
– Tavoitteena on, että tuetaan lasten tervettä kasvua ja terveyttä ja turvataan samalla myös aikuisiän terveyttä. Kun tiedetään, että lapsuudessa alkanut lihavuus jatkuu aika usein aikuisikään, on lasten terveen painon tukeminen ja lihavuuden ehkäisy siinäkin mielessä tärkeää.
THL:n ylläpitämä tilasto perustuu noin 470 000 lapsen ja nuoren lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa viime vuonna mitattuihin pituus- ja painotietoihin. Tiedot kattavat 54 prosenttia 2–16-vuotiaista koko maan lapsista ja nuorista.
Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin hyvinvointialueiden tiedoissa oli puutteita, joten THL ei voinut raportoida niiden tietoja.
Ylipainon ja lihavuuden määrittelyssä käytettiin suomalaisia lasten painoindeksin raja-arvoja. THL on tehnyt tilastoseurantaa vuodesta 2014 lähtien.
