Tutkimusprofessori Jarkko Niemi (Luke) totesi artikkelissaan (I-P 29.3.): ”Eläinten hyvinvointia koskevan tiedon on perustuttava faktoihin” ja ”vaikka eläinten hyvinvointityössä eläin ja sen olosuhteiden parantaminen on keskiössä, on huomattava, että ruoantuotanto on myös liiketoimintaa”.
Taannoin eläinlääketieteen lisensiaatti Elli Valtonen totesi, että ”eläinten kärsimys eläinteollisuudessa on todellista” (HS 2025).
On rakentavaa ja kunnioitettavaa peräänkuuluttaa eettisyyttä eläinteollisuuden menetelmiä kohtaan. Oletan, että noin valtaosa ihmisistä kokeekin.
Etiikassa itseisarvo tarkoittaa arvoa, jota ei tarvitse perustella muilla arvoilla. Normit perustuvat arvoihin, joiden rikkomisesta seuraa paheksuntaa.
Ihmislajin on saatava ja tuotettava ravintoa tavalla taikka toisella. Lihantuottajien ammatinharjoittaminen on itseisarvo siinä kuin mikä tahansa ammatti, jolla turvata toimeentulonsa ja vaikuttaa yhteiskunnassa.
Ammattien "luonteet" kasvattanevat pakostakin erilaisia suhtautumistapoja ja näkemyksiä toisiamme kohtaan, kuten myös suhdettamme eläimiin ja niiden kohteluun.
Tuskin lihantuottajat töidensä lomassa pohtivat, onko heidän ammattinsa harjoittaminen jollain tapaa epäeettistä. Joidenkin on se tehtävä, jos ruoan saatavuus halutaan turvata.
Olen käynyt teurastamoilla ja nähnyt teurastamotoimintaa liukuhihnatyyliin. Se on epämiellyttävää. En usko, että kukaan siitä pitää tai etteikö kantaisi inhimillistä myötätuntoa lopetetun eläimen suhteen.
”Tutkimukset ovat osoittaneet myös kasvien pystyvän kommunikoimaan ja hyödyntämään muilta kasveilta saapuvia signaaleja ja siten lisäämään kelpoisuuttaan” (Duodecim). Voinee olettaa, että kasvikunnastakin tulisi ajatella eettisesti.
Yhtä lailla kasvien käyttö ravinnoksi on vallankäyttöä itseä heikompia kohtaan, kuten Valtonen mielipiteessään totesi eläinten kärsimysten osalta.
Ravinnon tuottaminen Suomessa on ollut paljolti yhteydessä kulloinkin vallitseviin ilmasto-olosuhteisiin. Niiden rajut vaihtelut ovat kurittaneet suomalaisia jo menneinä vuosisatoina, kuten myös eläimiä ja kasveja: ”Taival lie hankala – olkoon vaan! Luonto lie kitsas – siis kilpaillaan!”, runoili Ilmari Kianto Nälkämaan laulussa vuonna 1911.
Eloonjäämisvietti on voimakas, jokaisella olevaisella.