Vanhassa Vaasassa asuva Olli Hietala ärsyyntyi aiemmin aina kevään tullen, kun lumen alta alkoi paljastua tienvieret täynnä roskia.
Tänä keväänä tilanne on toinen. Ärsyyntymisen sijaan Hietala pursuaa hyvää tuulta ja energiaa. Sen sijaan, että hän harmittelisi roskia heittäviä ihmisiä, hän osti nipun jätesäkkejä ja roskapihdit.
Lähialue siistiytyy roska roskalta.
– En todellakaan ole luonnostani siisti ihminen, mutta aina ei voi odottaa, että joku muu siivoaa. Meidän elinympäristömme ei ole vain tila neljän seinän sisällä vaan kaikki se, missä liikumme. Ei ole iso panos, että käy silloin tällöin keräämässä roskia lähiympäristöstä.
Lue maanantain lehdestä, mistä Hietala sai kipinän roskienkeruuseen.
ELINA PAJUNEN