Ensi vaalikauden julkisen talouden sopeutus, 8–11 miljardia euroa, edellyttää merkittäviä toimenpiteitä terveydenhuollossa.
Rokottaminen on yksi terveydenhuollon vaikuttavimmista ja kustannustehokkaimmista investoinneista. Rokotteet suojaavat yksilöitä vakavilta tartuntataudeilta ja tuottavat samalla merkittäviä säästöjä terveydenhuoltojärjestelmälle ja yhteiskunnalle.
Vaikuttavuusperusteisessa terveydenhuollossa rokotteet erottuvat edukseen, koska ne ehkäisevät sairauksia jo ennen kuin kallista hoitoa tarvitaan.
Rokotteet myös parantavat elämänlaatua, vähentävät sairaaloihin kohdistuvaa painetta ja ympärivuorokautisen hoidon tarvetta ja tuottavat hyötyjä, jotka ulottuvat koko elämänkaaren ajalle ja laajasti koko yhteisöön.
Rokotteet vähentävät kustannuksia, jotka aiheutuvat lääkärikäynneistä, lääkkeistä ja päivystys-, sairaala- ja pitkäaikaishoidosta.
Sen sijaan, että hoitoa maksetaan vasta sairastumisen jälkeen, hyvinvointialueet saavat parempaa vastinetta investoimalla ennaltaehkäisyyn.
Laaja rokotteiden käyttöönotto ehkäisee ennenaikaisia kuolemia ja pitkäaikaiskomplikaatioita sekä tukee työ- ja toimintakykyä.
Parhaimmillaan rokotukset pidentävät työuria ja lisäävät terveitä elinvuosia.
Yksilölle rokotteet vähentävät vakavan sairauden, komplikaatioiden ja ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä.
Laaja rokotusohjelma suojaa riskiryhmiin kuuluvia, mutta myös niitä, joita ei voida rokottaa. Rokotteita tulisi tarkastella strategisena investointina. Ne tarjoavat mitattavia lyhyen aikavälin säästöjä, pitkän aikavälin suojaa ja laajaa yhteiskunnallista arvoa.
Rokotusohjelmat ovat keskeinen osa tehokasta palvelujärjestelmää. Aikuisten rokotusohjelmat voivat tuottaa jopa 19-kertaisen hyödyn alkuperäiseen investointiin nähden. Suomessa vuonna 2025 kansallisen rokotusohjelman osuus terveydenhuollon kokonaiskustannuksista oli alle 0,15 prosenttia.