Onnistuminen koronarokotteiden hankinnassa on yksi ajoittain tehottomaksi parjatun Euroopan unionin suurimmista onnistumisista.
Näin sanoo EU-komission pääsihteeri
– Pandemian alussa nähtiin suojavälineiden hankinnan osalta, että jokainen jäsenmaa halusi suojella ensisijaisesti itseään. Kun päätimme yhteisistä rokotehankinnoista reilu vuosi sitten, rokotteita ei vielä ollut. Päätimme sijoittaa yhdessä rahaa niiden tutkimiseen ja kehittämiseen sekä tuotantokapasiteetin lisäämisen vauhdittamiseen. Tämä on ollut yksi EU:n isoimmista onnistumisista, Juhansone kuvailee Lännen Median haastattelussa Turun Eurooppa-foorumissa.
Juhansonen sanoilla on painoarvoa, sillä pääsihteeri on
Esimerkistä käy pääsihteerin kotimaa Latvia, missä tartunnat on saatu hallintaan, mutta rokotusinto on jäänyt tavoitteesta. Juhansonen mukaan syynä on hallitusta ja viranomaisia kohtaan tunnettu yleinen epäluulo.
Viestin kirkastamista tarvitaan Juhansonen mielestä koko Euroopassa.
– Disinformaatio ei ole vain kansallinen, vaan laajempi ongelma. Yhtenäisen kommunikaation tärkeys on ollut tärkeä oppi koronan aikana. Viestin on tällaisissa asioissa oltava selkeä. Tarvitaan viestintäkampanjoita, jotta kaikilla kansalaisilla on samanlainen tieto samoista asioista.
– Kansalaisten luottamus menee, jos yhtenä päivänä esimerkiksi suositellaan käyttämään maskeja ja seuraavana ei, Juhansone kuvailee.
Hän sanoo uskovansa, että EU on seuraavan pandemian tai muun laajan terveysuhan iskiessä valmiimpi käynnistämään yhteistyön nopeasti.
– Yhteinen tilannekuva pystytään luomaan nopeammin ja kaikki jäsenmaat tuntevat protokollan.
– Isoa taantumaa ja työttömyyttä ei tullut, minkä lisäksi pystyimme reagoimaan nopeasti elpymispaketilla. Talouden kasvu näyttää vakaalta.
750 miljardin euron elpymisväline on osa EU:n monivuotista budjettia. Pelastuspaketti on herättänyt Suomessa voimakasta arvostelua, koska se perustuu komission nimissä otettuun yhteisvastuulliseen lainaan, minkä on arvosteltu olevan unionin perussopimuksen vastaista.
Arvostelijat pelkäävät myös, että pää yhteisiin velkaratkaisuihin on nyt peruuttamattomasti avattu ja suurin osa tuesta ohjautuu talouttaan huonosti hoitaneisiin maihin. Suomen maksuosuus suoraan tukeen ja lainaosuuteen jakautuvasta paketista on yli kuusi miljardia ja saanto alle kolme miljardia.
– Komissio on tähän mennessä saanut 25 jäsenmaan suunnitelmat rahojen käytöstä. Suunnitelmissa on erittäin vahva painotus digitalisaatioon ja vihreään kasvuun, kuten sääntöjen mukaan on tarkoitus. Kyseessä on ainutlaatuinen mahdollisuus kaikille maille panostaa huomisen teknologiaan. Rahojen käytön valvontaan on myös olemassa mekanismi, Juhansone vakuuttaa.
Pääsihteeri ei halua spekuloida sillä, voiko yhteisvastuulliseen velkaan perustuvia paketteja tulla myös jatkossa.
Huomio on hänen mukaansa nyt päätetyn ratkaisun mahdollisimman tehokkaassa hyödyntämisessä.
Toistaiseksi halu esimerkiksi turvapaikanhakijoiden sisäisiin siirtoihin on ollut vähäistä. Juhansone muistuttaa, että pakolaisaaltoja voi syntyä sotilaallisten konfliktien lisäksi ilmastosyistä.
– Ihmissalakuljetus on ilmiönä kasvanut. Siitä on tullut bisnes, ja kyse on siitä, miten pystymme hallitsemaan ihmisvirtoja. Tulijat pitää kyetä tunnistamaan ja rekisteröimään rajoilla. Viestin pitää olla selvä sen osalta, että autamme heitä, jotka oikeasti tarvitsevat apua, mutta laittomasti maahan pyrkivät pitää pystyä palauttamaan.
EU-maiden kanssakäyminen Taleban-hallinnon kanssa on ollut muun muassa evakuointien kaltaisten käytännön asioiden hoitamista, mutta poliittisten suhteiden luominen ei ole ajankohtaista.
– Taleban-hallinto on sanonut, että liike on erilainen kuin 20 vuotta sitten. Aika näyttää, pääsevätkö tytöt kouluun ja naiset töihin.
Muodostuu maan uusi hallinto millaiseksi tahansa, humanitaariselle avulle on tarvetta.
– Tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä, jotta esimerkiksi lääkkeitä ja rokotteita saadaan kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ihmisille eli lapsille ja naisille.
Kynnystä niiden käyttämiseen lisää vaatimus yksimielisyydestä jäsenmaiden kesken.
– EU:lla ei ole ollut sotilaallista operaatiota Afganistanissa, eivätkä nopean toiminnan joukot ole suoraan EU:n omia joukkoja, vaan kyse on yhteistyöjoukoista. Puolustusyhteistyötä tarvitaan kuitenkin lisää sekä jäsenmaiden kesken että Naton kanssa. Monet EU:n jäsenistä ovat myös Naton jäseniä, Juhansone muistuttaa.
Jussi Orell
