Vaasalainen Vilma Kauranen aloitti noin kolme vuotta sitten lukio-opinnot Vasa gymnasiumilla, mutta jotain tuntui puuttuvan.
Hän oli käynyt aikaisemmin tutustumassa Vöyrillä Norvalla folkhög-skolanin liikuntaneuvojan linjaan, ja se kaihersi mieltä edelleen. Kuukauden lukio-opintojen jälkeen hän päätti muuttaa Vöyrille koulun asuntolaan ja tehdä kaksoistutkinnon.
– Liikuntaneuvojan tutkinto veti eniten puoleensa, mutta jatko-opintojen kannalta halusin myös ylioppilastutkinnon.
Vöyriltä löytyi oma porukka
Kauranen kertoo, että Vöyriltä löytyi uusia kavereita nopeasti.
– Porukasta tuli todella tiivis, kun asuimme ja opiskelimme yhdessä.
Toisena lukuvuotenaan Kauranen sai ajokortin, eikä puolen tunnin koulumatka Vaasasta enää ollut ongelma.
Kauranen kertoo, että lukio- ja liikuntaneuvojaopinnot olivat keskenään hyvin erilaisia.
– Lukio oli minulle raskasta. Sitä varten on pitänyt tsempata ja pitää motivaatiota yllä. Liikunta on minulle luontaista, ja liikuntaneuvojan opinnot sujuvat helpommin.
Rakkaus liikuntaan syttyi jo lapsena.
– Olen pienestä pitänen tanssinut, pelannut jalkapalloa ja telinevoimistellut. Tykkään kaikista lajeista, ja liikunta on ollut minulle aina luontevaa.
Työntäyteinen välivuosi
Liikuntaneuvojan opinnoissa Kauranen on valinnut linjakseen yrittäjyyden.
Hänen mukaansa alalla voi työllistyä hyvinkin moneen eri työhön. Hän on itse työskennellyt jo ryhmäliikuntaohjaajana ja vetänyt kuplafutista ja toiminut OCR-ohjaajana, joka tarkoittaa maastoesteratajuoksua.
– Perinteinen jumpan ohjaaminen tuntuu nyt eniten omalta jutulta, mutta tykkään monesta muustakin ohjaamisesta.
Keväällä Kauranen suoritti lähes viiden viikon elämysliikuntaan keskittyvän harjoittelun Irlannissa, jossa hän pääsi muun muassa opettelemaan surffaamista.
Hän aikoo jatkaa töitään Lykke-kuntosalilla ja pitää välivuoden opiskelusta.
– Sen jälkeen ajattelin, että haen johonkin ammattikorkeakouluun, ehkä liikuntaohjaajaksi tai fysioterapeutiksi. Yksi vaihtoehto on myös kouluttautua välivuoden aikana personal traineriksi, joka on vielä enemmän saliohjaukseen keskittyvä koulutus.
”Olen tekijätyyppi”
Koulun loputtua fiilis on hyvä, mutta epätodellinen, Kauranen sanoo.
– Kolmen vuoden aikana minulle on vahvistunut se, että olen tekijätyyppi. Pystyn kuitenkin pänttäämään, jos niin haluan.
Vörå gymnasiumin ylioppilaskirjoituksissa hän kirjoitti ruotsin äidinkielenään, suomen, englannin, matematiikan ja terveystiedon.
– Kirjoitukset menivät ihan hyvin, enkä jännittänyt niitä yhtään. Luin jonkin verran, mutta ajattelin enemmänkin niiden olevan jatkoa jo tunneilla opituille asioille.
Kauranen on ylpeä kahden tutkinnon suorittamisesta ja rohkeudesta seurata omia unelmiaan.
– Olen iloinen, että uskalsin vaihtaa Vaasan lukiosta pois. Kaverini jäivät Vaasaan, mutta sydämeni veti Vöyrille.
Jatko-opinnot kiinnostavat
Vaasalainen Riku Koski painaa tulevana perjantaina ylioppilaslakin päähänsä. Koski valmistuu sähköasentajaksi Vamialta ja ylioppilaaksi Vaasan lyseon lukiosta.
Tunnelma on hyvä, ja kaikki meni kuten pitikin, hän luonnehtii.
Lauantaina Koski juhlii kolmen vuoden uurastusta tuttujen ja sukulaisten kanssa kotonaan.
Jalka oven väliin työelämässä
Koski kertoo valinneensa kaksoistutkinnon, koska ei tarkalleen tiennyt, mitä tulevaisuudessa haluaisi työkseen tehdä.
– Halusin myös jalan oven väliin johonkin ammattiin. Kaksoistutkinto oli hyvä kultainen keskitie.
Hän kertoo, että sähköasentaja tuntui sopivalta ammatilliselta vaihtoehdolta hyvän työtarjonnan vuoksi. Lisäksi moni hänen kaverinsa lähti opiskelemaan samaa alaa.
Viime kesänä Koski pääsi töihin omalle alalleen ja on vuoden aikana tehnyt opintojen ohella töitä. Nyt työt jatkuvat kesätöinä.
– Asennan Wärtsilässä sähköjä laivan moottoreihin.
Insinööriksi tai tradenomiksi
Kosken mukaan kaksoistutkinnon suorittaminen kokonaisuudessaan ei ollut rankkaa, muttei aivan helppoakaan. Lukio vaati enemmän kuin ammattikoulu.
Ylioppilaskirjoituksissa hän kirjoitti äidinkielen, englannin, ruotsin, matematiikan ja terveystiedon.
– Kirjoitukset menivät tavoitteideni mukaisesti, ja olen niihin itse tyytyväinen.
Koski kertoo lähitulevaisuuden olevan jo hahmoteltu.
– Suunnitelmani on jatkaa ammattikorkeakouluun insinööri- tai tradenomiopintoihin.
Hän kertoo hakeneensa jo Vaasan ammattikorkeakouluun liiketalouden ja energiatekniikan linjoille.
– Sisäänpääsyyn ei ole kovat paineet, kun koulu alkaisi vasta heinäkuussa alkavan armeijan jälkeen, ja hakea ehtii vielä uudestaan.
Opiskelijasta yrittäjäksi
Merikaarrossa asuvan Kalle Linnan taskussa on sekä sähköasentajan että ylioppilaan tutkinto.
Kaksoistutkinto on tuntunut Linnan mukaan oikealta ratkaisulta, sillä se mahdollistaa monia eri vaihtoehtoja tulevaisuudessa.
– Sähköalasta kiinnostuin kesätöissä työmaalla, jossa autoin sähkömiestä. Tykkäsin siitä ja päätin suorittaa tutkinnon lukion lisäksi.
Varasuunnitelmia on
Ylioppilaskirjoituksissa Linna kirjoitti äidinkielen, matematiikan, englannin, ruotsin ja terveystiedon.
– Kaksoistutkinnon suorittaminen olisi voinut olla vaikeaa, jos olisi pyrkinyt muuhun kuin läpipääsyyn. Ei kirjoituksista mitään hyviä arvosanoja tullut, mutta kaikki meni läpi, ja lakki tuli. Se oli tavoitteeni.
Linnalla on takanaan kiireinen puolivuotinen. Ylioppilaskirjoitusten ja työharjoittelun ohella hän on aloittanut yritystoiminnan.
– Minullä on isäni kanssa taksiyritys, ja ajan taksia Vaasan ja Kyrömaan alueella. Jos taksihommat alkavat joskus tympimään, siirryn sähköalalle.
19-vuotias Linna kertoo, ettei kaihda työntekoa tai yrittäjyyttä.
– Olen yläkoulusta asti tiennyt, että haluan tehdä itselleni töitä.
Kesällä Kajaaniin
Linnan kesä on työntäyteinen ennen heinäkuun armeijaan lähtöä.
– Menen Kajaaniin armeijaan ja odotan sitä innolla. Ajattelin olevani siellä vuoden.
Sitä ennen on juhlien aika. Virallinen lakitus on perjantaina ja juhlat lauantaina.
– Itselleni juhlilla ei ole niin väliä, mutta äiti niitä on järjestänyt, Linna hymyilee ja jatkaa, että vanhemmat pitävät kaksoistutkintoa kovana suorituksena.
Linna suosittelee ammattitutkinnon ja lukion yhdistämistä jokaiselle, joka ajattelee, että tulevaisuudessa useampi ala voisi kiinnostaa.
– Auttaa paljon, jos lukiokin on käyty. Silloin voi hakea mihin tahansa kouluun.
