Presidentillä on tällä hetkellä perustuslaillisesti vähemmän valtaa kuin koskaan Suomen historiassa. Siitä huolimatta presidentti Sauli Niinistö on kiistaton ulko- ja turvallisuuspolitiikan johtaja ja vaikutusvaltainen myös sisäpolitiikassa. Hänen kansansuosionsa on ennennäkemätön.
Risto Uimosen tiistaina ilmestyvä tuore tietokirja Sauli Niinistö – Tasavallan presidentti avaa, kuinka Niinistö on onnistunut ottamaan asemastaan kaiken irti.
– Tämä yllätti kirjan teossa itsenikin. Siihen ei ole yksiselitteistä syytä, kertoo tietokirjailija Uimonen Lännen Medialle.
Uimosen mukaan Niinistö on pyrkinyt aina ensimmäisen kautensa alusta saakka esiintymään säännöllisesti julkisuudessa. Hän on onnistunut puhumaan niin, että hänen sanomansa nauttii arvostusta. Siten arvovalta ja suosio ovat kasvaneet askel askeleelta.
Niinistö on kuitenkin juristina välttänyt ylittämästä muodollisia valtaoikeuksiaan. Hän ei ole Uimosen mukaan juuri pyrkinyt osallistumaan päätöksentekoon tonttinsa ulkopuolella esimerkiksi sisäpolitiikassa.
Niinistö sai yliotteen Kataisesta ja Stubbista
Vaikka presidentti Niinistön ensimmäisen presidenttikauden kolmesta pääministeristä kaksi ensimmäistä tuli hänen puolueestaan kokoomuksesta, välit Jyrki Kataisee n ja Alexander Stubbiin eivät olleet lämpimät.
– Niinistö nousi henkisesti niskan päälle suhteessa molempiin, Uimonen näkee.
Presidentti pystyi ylipäällikkönä ja ulkopolitiikan johtajana sanomaan viimeisen sanan ulko- ja turvallisuuspoliittisista näkökulmista.
Presidenttiä ja kokoomuspääministereitä erotti heidän Nato-kantansa. Niinistön kanta Natoon on kielteinen, vaikka hän kannattaakin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen tavoin Nato-optiota.
"Sipilä tarttuu oikeisiin asioihin"
Pääministeri Sipilän kanssa Niinistöllä on ollut helpompaa, koska Sipilä ei ole ajamassa Suomea Natoon.
– Niinistö silitti myötäkarvaan Juha Sipilää siitä, että hän tarttuu oikeisiin asioihin, Uimonen kertoo.
Kannustus sisälsi vihjauksen, että Sipilä on ymmärtänyt pysyä sisäpolitiikan ja EU-asioiden parissa ja jättää suurvaltasuhteet Niinistölle. Niinistö onkin menestyksekkäästi hoitanut suhteita Venäjään, Yhdysvaltoihin ja Kiinaan, kruununa Donald Trumpin ja Vladimir Putinin tapaaminen Helsingissä heinäkuussa 2018.
Sipilän kanssa ainoa selvästi näkyvä jännite syntyi perussuomalaisten hajoamiseen liittyvissä tapahtumissa. Silloin Niinistöllä olisi ollut muodollista päätösvaltaa, mutta Sipilä ei jättänyt hallituksen eroanomusta.
– Niinistö puuttui asiaan ja motkotti julkisesti, vaikka hän olisi voinut sivuuttaa asian hiljaisesti, sanoo Uimonen.
Niinistön vaikutusvalta sisäpolitiikassa näkyi Uimosen mukaan kokoomuksen puheenjohtajavalinnassa. Puoluekokouksessa kiersi huhu, että Niinistö kannattaa Petteri Orpoa eikä Stubbia. Se varmisti Orpon voiton, ilman että Niinistön täytyi itse tehdä mitään.
Kansansuosio perustuu linjaan, esiintymiseen ja perheeseen
Niinistön ylivoimaisen kansansuosion Uimonen näkee usean tekijän summana. Hän käy kirjassaan tarkasti läpi muun muassa uudelleenvalintaa edeltäneen vuoden.
– Niinistön peruslinja on mieluisa kansalle. Niinistö on ollut portti, ettei Suomi mene Natoon. Myös kamreeriasenne, että talous on pidettävä kunnossa, miellyttää kansaa, kertoo Uimonen.
Niinistö on myös kehittynyt nopeasti ulkopolitiikassa ja ottanut tehtävänsä erittäin vakavasti. Häntä pidetään asiallisena ja presidentillisenä, toisin kuin mutkattomia Tarja Halosta (sd.) ja Martti Ahtisaarta (sd.).
Myös vaimo Jenni Haukio on edustava ja tärkeä osa kansansuosiota. Perheenlisäys näkyi vaalituloksissa.
– Presidentinvaalien tulokseen vaikutti myös kilpailijakaarti. Haaviston tähti oli laskussa ja Matti Vanhanen hallitsi ulkopolitiikan, mutta oli väritön. Niinistössä on karismaa. Äksy luonne ja kiukuttelu eivät vähennä suosiota, päinvastoin.
Virheet ovat vähissä
Toisin kuin kriittisemmässä Lauri Nurmen ja Matti Mörttise n vastailmestyneessä kirjassa Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra, Uimonen ei löydä Niinistön tekemisistä juurikaan huomautettavaa.
Yhtenä virheenä Uimonen pitää Etyjin kokouksen munausta, kun yhdeltä venäläiseltä oli kielletty pääsy Suomeen ja koko muu delegaatio jätti siksi tulematta. Niinistö oli julkisesti pahoillaan, mutta hän oli itse ollut tekemässä päätöstä.
Uimoselle uusi tieto oli Nurmen ja Mörttisen paljastama Niinistön toimiminen Fennovoiman ydinvoimalan hyväksi pakottamalla Fortumin omistajaksi.
Uimonen muistuttaa, ettei hän voi nimettömien lähteiden perusteella varmistua tiedon paikkaansapitävyydestä. Hän kuitenkin sanoo, ettei Niinistön toimintatapa yllätä, jos tieto on totta. Uimosen mukaan tämäkään ei olisi presidentin valtaoikeuksien ylitys.
– Suomen ja Venäjän suhteissa ei bisnesasioita voi sulkea pois.
Risto Uimonen on kirjoittanut Niinistöstä myös vuonna 2012 kirjan Puolivallaton presidentti, jossa hän kuvaa Niinistön tietä presidentiksi. Uimonen on toiminut muun muassa Kalevan päätoimittajana ja Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana sekä Julkisen sanan neuvoston puheenjohtajana.
Joonas Kuikka