Nuorten Prometheus- eli protuleirit ovat tällä hetkellä suosittuja. Tulijoita olisi enemmän kuin paikkoja on tarjolla.
Yhdistyksen puheenjohtajan Alma Koiviston mukaan leirien suosiota selittää muuan muassa tietoisuuden leviäminen sekä leiriin kohdistuvien stereotypioiden väheneminen.
– Ylipäätään kehityskulku heijastuu yhteiskunnasta. Esimerkiksi elämänkatsomustiedon opiskelu on lisääntynyt, hän lisää.
Leirejä järjestetään tänä vuonna lähes 60, ja paikkoja on vajaa tuhat.
– Vähintään toinen tuhat olisi ollut kiinnostunut leirille pääsemisestä, kertoo Koivisto STT:n haastattelussa.
Leiriläisiä ympäri Suomea
Leirien ilmoittautumiset täyttyivät lopulta päivässä. Yksi leireille onnistuneesti ilmoittautuneista on helsinkiläinen Lassi Eskonlahti, joka kävi protuleirin kesäkuun ensimmäisellä viikolla. Hän valitsi protuleirin rippileirin sijaan, koska hän ei kuulu mihinkään uskontokuntaan ja oli kuullut leiristä isoveljeltään.
– Kyllä sen huomasi, että ilmoittautuminen oli ihan tukossa ja mikään ei toiminut.
Eskonlahti kävi protuleirin muutaman tuttavansa kanssa. Pari muutakin kaveria yritti päästä leirille, mutta he eivät mahtuneet mukaan. Eskonlahti kuvailee leiriä kuitenkin mukavaksi kokemukseksi.
– Jos minun nyt pitäisi suositella protua jollekin, niin suosittelen lähtemistä. Oli todellakin sen arvoinen. Vaikka olisin mennyt yksin, olisin helposti tutustunut muihin. Pidämme yhteyttä edelleen.
Koivisto kuvailee protuleirejä suhteellisen valtavirtaiseksi vaihtoehdoksi monissa paikoissa Suomea, etenkin isoissa kaupungeissa.
Protuleireille tullaan eri puolilta Suomea. Protu ei ole samoilla tavoin sidoksissa omaan asuinalueeseen kuin rippikoulu. Se auttaa Koiviston mukaan irrottautumaan niistä rooleista ja asetelmista, mitä omassa arjessa tai omassa koulussa on voinut itselleen ottaa.
– Monelle nuorelle leiri on paikka, jossa tuntee ensimmäistä kertaa, että häntä kuunnellaan tai että hänellä on väliä, Koivisto sanoo.
Osa käy sekä rippi- että protuleirin
Protuleiri nähdään usein vaihtoehdoksi rippikoululle. Se on alkujaan luotu tarjoamaan rippileiriä vastaavaa aikuistumiskoulutusta uskontokuntiin kuulumattomille ja niille, jotka kuuluvat muihin uskontokuntiin.
Koivisto ei ota kantaa, onko rippileirin suosiolla ja protuleirin suosiolla korrelaatiota.
– Luulen, että rippileireillä menee silti ihan yhtä hyvin. Joka vuosi noin kymmenesosa meidän nuorista käy myös rippileirin, hän sanoo.
Eskonlahden lähipiiristä käytännössä lähes kaikki läheisimmät kaverit käyvät edelleen rippileirin. Hän ei ole huomannut, että rippileirit olisivat pienemmässä suosiossa kuin protuleirit.
Viime vuonna rippikoulun kävijämäärä oli noin 48 500 ja toissa vuonna määrä hieman suurempi, noin 49 600. Tämän vuoden lukua ei ole vielä saatavilla, kertoo Tuija Helenelund Suomen evankelis-luterilaisen kirkon viestinnästä.
Koivisto suhtautuu maltillisesti protuleirin ja rippileirin väliseen suhteeseen. Hän korostaa, että protuleirit pyrkivät tekemään omaa juttuaan.
– Haluamme kasvaa vaikuttavana nuorisoalan yhteiskunnallisena tekijänä, mutta meillä ei ole pääasiallisena tavoitteena se, että lähtisimme puhtaasti haastamaan riparin asemaa, hän sanoo.
Resurssit ongelmana
Resurssikysymykset tulevat kuitenkin vastaan. Protuleirit ovat lähtökohtaisesti rippileirejä kalliimpia. Protutoiminta saa Koiviston mukaan vuosittain noin 200 000 euroa julkista rahoitusta. Lisäksi leiri- ja koulutustoiminnan kuluja katetaan leiri- ja jäsenmaksuilla.
Protuleirin hinta oli tänä vuonna lähes 400 euroa, ja teemaleirin sitäkin enemmän. Rippileirin hinta on viime vuoden tietojen mukaan keskimäärin 80–140 euroa.
– Isoin haasteemme on se, että toiminta pyörii vapaaehtoisten voimin. Olemme asettaneet tavoitteeksemme, että jatkossa mahdollisimman monista taustoista kaikki halukkaat pääsisivät leirille.
Seurakunnat rahoittavat rippikoulut pääsääntöisesti kirkollisverovaroilla. Osa rippikouluista on kokonaan maksuttomia. Leiririppikouluissa perheiden maksama osallistumismaksu kattaa osan kuluista.
Valtion talousarviomäärärahoista kustannetaan seurakuntien lakimääräisiä tehtäviä kuten hautaustointa, väestökirjanpidon tehtäviä ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpitoa.
________
Jutusta on korjattu ja selvennetty kello 11.36 rippileirien rahoitusta ja seurakuntien valtionrahoitusta koskeva kohta. Lisätty viimeisiksi kappaleiksi selvennys seurakuntien ja rippileirien rahoituksesta sekä valtionrahoituksesta.
