Ihminen, joka palaa sotaolosuhteista, on usein menettänyt kaiken. Hänellä ei välttämättä ole enää asuntoa, ja raha-asiat voivat olla sekaisin.
Näin sanoo STT:lle Diakonissalaitoksen projektipäällikkö Lotta Carlsson.
Nyt Diakonissalaitos käynnistää uuden osin EU-rahoitteisen hankkeen, joka tarjoaa tukea sodassa traumatisoituneille suomalaisille ja heidän läheisilleen. Tuki on suunnattu esimerkiksi Ukrainassa sotatoimissa mukana olleille vapaaehtoistaistelijoille.
Hankkeessa autetaan sodasta palaavia sopeutumaan takaisin tavalliseen elämään. Tarkoituksena on tarjota maksutta matalan kynnyksen tukea ja auttaa sodasta palaavia löytämään heidän tarvitsemansa palvelut.
Tukea tarjotaan Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa, joka on Helsingissä toimiva psykiatrinen poliklinikka. Keskuksessa hoidetaan ja kuntoutetaan sodan, pakolaisuuden ja kidutuksen vuoksi vaikeasti traumatisoituneita ihmisiä.
EU-rahoitus kolmelle vuodelle
Suomalaiset sotatoimissa traumatisoituneet ovat saaneet tähän asti tukea erityisesti Puolustusvoimilta ja julkisesta terveydenhuollosta.
Diakonissalaitoksen mukaan Puolustusvoimat tarjoaa tukea kuitenkin vain heidän piirissään oleville ihmisille, kuten kriisinhallinnasta palaaville. Vapaaehtoistaistelijat ovat tämän tuen ulkopuolella.
– Kentällä on toki eri toimijoita. Me eroamme muista toimijoista siten, että olemme saaneet hankerahoituksen. Eli toimintamme ei ole vapaaehtoispohjaista, vaan sen mahdollistaa EU-rahoitus, Carlsson selittää.
Hanke on saanut kolmeksi vuodeksi rahoitusta EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta.
Diakonissalaitoksen Psykotraumatologian keskuksessa on 30 vuoden ajalta vankkaa osaamista sotatraumojen hoidosta sekä kidutuksen ja sotarikosten teemoista, Carlsson lisää.
Enemmänkin tarvetta avulle
Tällä hetkellä suurin avun tarve kohdistuu Carlssonin mukaan Ukrainasta palaaviin taistelijoihin.
Suomesta on lähtenyt Ukrainaan karkeasti arvioituna noin satakunta vapaaehtoistaistelijaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan vuonna 2022. Näin arvioi STT:lle Ulkoministeriön konsulipäällikkö Jussi Tanner.
Kolmen vuoden aikana on tavoitteena kohdata 40 sodassa toiminutta henkilöä ja 60 sodassa toimivien, toimineiden tai kuolleiden läheistä.
– Enemmän tulee varmasti, Carlsson sanoo.
Kokonaisvaltaista tukea
Kun ihminen ottaa Diakonissalaitokseen yhteyttä, hänen tilanteestaan ja tarpeistaan tehdään ensin arvio. Arvion pohjalta ihmiselle voidaan tarjota esimerkiksi tukea psyykkisiin tai fyysisiin sotatraumoihin.
– Vaikka olemme psykiatrinen poliklinikka, niin tarjoamme kokonaisvaltaista tukea, Carlsson kertoo.
Tuki voi olla myös käytännön apua: sodasta palaavia voidaan esimerkiksi auttaa löytämään heille oikeat palvelut omalta hyvinvointialueelta tai omasta kunnasta. Poliklinikan työntekijät voivat auttaa esimerkiksi asunnon etsimisessä tai psykoterapian järjestämisessä.
Vaikka poliklinikka sijaitsee Helsingissä, apua tarjotaan valtakunnallisesti.
Tukea voi saada myös anonyymina.
– Jos ihminen on traumatisoitunut, niin hänellä voi olla paljon epäluuloa viranomaisia kohtaan. Siksi tarjoamme puhelimitse myös anonyymia tukea.
Tukea myös ammattilaisille
Lisäksi hankkeessa koulutetaan lainvalvontaviranomaisia, sote-alan ammattilaisia ja muita toimijoita. Tavoitteena on kouluttaa vähintään 300 ammattilaista.
Carlssonin mukaan hankkeessa tarjotaan ammattilaisille enemmän ymmärrystä ja tietoa siitä, mitä sotatrauma tarkoittaa ja siitä, miten traumatisoitunut ihminen kohdataan.
Eri alojen ammattilaisille tuotetaan muun muassa työskentelyä tukevia materiaaleja.
Tavoitteena on luoda myös kansainvälisiä verkostoja. Hankkeessa muun muassa osallistutaan kansainvälisiin tapahtumiin, jotta voidaan saada tietoa muiden maiden kokemuksista vapaaehtoistaistelijoiden kotiutumisessa.
Vahvistaa yhteiskunnan vakautta
Diakonissalaitoksen mukaan sotatoimissa traumatisoituneilla ääriajattelun ja radikalisoitumisen riski on kohonnut ja tuen tarve on erityisen korkea.
Ei voida tietenkään stigmatisoida, että kaikki sodasta palaavat traumatisoituvat, Carlsson muistuttaa.
– Mutta aina kun ihminen kohdataan, myös väkivallan uhka vähenee, hän toteaa.
Kun helpotetaan sodasta palaavien sopeutumista, vahvistetaan myös suomalaisen yhteiskunnan turvallisuutta ja vakautta, Carlsson sanoo.
"Mitä enemmän apua, sen parempi"
Yksi Ukrainasta palaavia vapaaehtoistaistelijoita auttava, vapaaehtoisvoimin toimiva yhdistys on Your Finnish Friends (YFF).
Yhdistys tarjoaa sodasta palaaville tukea muun muassa byrokratian ja arjen asioiden kanssa, esimerkiksi työhakemuksen tekemisessä tai terapeutin löytämisessä.
– Teemme kotiinpaluusta helpompaa, jotta he eivät joutuisi suoraan rintamalta suomalaisen byrokratian rattaisiin, YFF:n puheenjohtaja ja perustajajäsen Kasper Kannosto tiivistää.
Kannoston mukaan on hienoa, että Diakonissalaitos liittyy veteraanikuntoutuksen piiriin.
– Mitä enemmän apua on tarjolla veteraaneille, sen parempi. Se antaa kotiinpalaajalle myös enemmän valinnanvaraa ja mahdollisuuksia, hän sanoo.
