Tänä syksynä ja jo viime keväänä Suomessa on havaittu näyttäviä revontulia. Kyse ei ole sattumasta.
Todennäköisyys havaita revontulia on nyt suurempi kuin vuosikausiin. Taustalla on auringonpilkkujen määrän vaihtelu, joka johtuu Auringon magneettikentän kääntymisestä. Noin yhdentoista vuoden välein auringonpilkkujen määrä on erityisen suuri. Maapallolla auringonpilkkumaksimiksi kutsuttu ilmiö näkyy muun muassa revontulien määrässä ja voimakkuudessa.
Ilmatieteen laitoksen avaruussääryhmän päällikkö Tiera Laitinen kertoo, auringonpilkkumaksimi on tällä kertaa selvästi voimakkaampi kuin edellisellä kerralla vuonna 2014. Jos taas tarkastellaan pidempää ajanjaksoa, voimakkuus on keskimääräisellä tasolla.
Varsinainen huippuhetki voi olla jo käsillä, mutta vielä asiasta ei voida olla varmoja.
– Maksimihetki voi olla nyt tai se voi olla joskus tässä loppuvuonna tai ensi vuonna, Laitinen kertoo STT:lle.
Maksimin huippu on tunnistettavissa vasta jälkikäteen, kun havaitaan aktiivisuuden johdonmukainen väheneminen. Laitinen kertoo, että maksimin varsinainen huippukohta määritellään yleensä kuukauden tarkkuudella.
Seuraavan kerran maksimi voisi olla käsillä esimerkiksi vuosina 2035–2036, eli revontulien näkemisestä kiinnostuneiden kannattaa tarttua tilaisuuteen nyt.
Suomi on otollinen paikka
Voimakas aktiivisuus kestää yleensä muutamia vuosia. Laitinen huomauttaa, että revontulibongarin näkökulmasta nyt meneillään oleva huippuaika ei ole talven jälkeen vielä ohi.
– Revontulten määrä seuraa auringonpilkkujen määrää, mutta siinä on sellaista pientä viivettä.
Tämä tarkoittaa, että sen jälkeen, kun auringonpilkkujen määrä on kääntynyt jo laskuun, on yleensä vielä joitain vuosia, jolloin revontulia on runsaasti.
Suomea Laitinen kuvailee erinomaiseksi paikaksi revontulien havainnointiin, samoin muita Pohjoismaita.
– Ilmastollisista syistä täällä on suhteellisen lauhaa vielä hyvinkin pohjoisessa, selittää Laitinen.
Tämä johtuu Golfvirran Länsi-Eurooppaa lämmittävästä vaikutuksesta.
Erityisesti Pohjois-Suomessa revontulia näkyy usein. Etelä-Suomeen revontulet laajenevat silloin, kun Auringon aktiivisuus on voimakasta.
– Suomi on kokonaisuudessaan sellaisella alueella, että melko pienikin avaruussään aktivoituminen saa revontulet näkymään jopa koko maassa.
Auringon magneettikenttä kääntyy
Auringonpilkkumaksimin aiheuttaa auringon magneettikentän kääntyminen. Auringolla on samantyyppinen magneettikenttä kuin maapallolla, vaikkakin huomattavasti voimakkaampi.
– Koska aurinko ei ole kiinteä kappale, sen päiväntasaajan lähellä olevat osat pyörivät nopeammin kuin napaosat.
Eritahtinen pyöriminen vääntää ja sekoittaa auringon magneettikenttää.
– Se (magneettikenttä) muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi ja alkaa pulpahdella auringon pinnasta ja muodostaa kaikenlaista silmukkaa.
Tämä näkyy auringonpilkkuina ja purkauksina eli auringonpilkkumaksimina. Kun purkaukset osuvat maan yläilmakehään, syntyy revontulina näkyvä valo. Lopulta Auringon magneettikenttä ikään kuin hajoaa ja tilalle kasvaa uusi vastakkaissuuntainen magneettikenttä. Siirrytään seuraavaan pilkkujaksoon.
Paljon epävarmuutta
Revontulten näkemistä on lähes mahdoton varmistaa etukäteen. Auringon aktiivisuuden lisäksi epävarmuutta aiheuttavat pilvisyysolosuhteet.
Suomessa todennäköisyys nähdä revontulia on hyvä Pohjois-Lapissa. Kilpisjärvellä revontulia on keskimäärin kolmena yönä neljästä – jos on pimeää ja taivas on pilvetön. Kaupungeissa on valosaastetta, joka haittaa revontulten havainnointia.
Paras vuorokaudenaika revontulten havainnointiin on puolenyön molemmin puolin. Vuoden pimeät ajat ovat revontulten katselun sesonkia, mutta kaikkein otollisimmat ajat ovat syyspäivän- ja kevätpäiväntasauksen tienoilla.
Revontulia on vaikea ennustaa, mutta avaruussään ennustetta voi seurata esimerkiksi Ilmatieteen laitoksen verkkosivuilta.
-----
Jutun lähteenä ovat olleet myös Yhdysvaltain sää- ja valtamerentutkimusorganisaation ja avaruushallinnon tiedote sekä Ilmatieteen laitoksen verkkosivut.
