Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo STT:lle, ettei hän ole tehnyt mitään varsinaista avausta reservistä eroamisen kieltämiseksi. Häkkäsen mukaan reservistä eroaminen on sen sijaan yksittäinen pieni asia, joka on vaivannut häntä.
– Tämä asia ei ole puolustuspolitiikkani prioriteettien kärjessä. Päinvastoin se on yksittäinen pieni päätäni vaivaava epäkohta, josta saatan jossain vaiheessa pohtia, mitä sille tehdään, Häkkänen kertoo.
Ministerin äänenpaino on muuttunut huomattavasti eilisestä. Vielä tuolloin Häkkänen kertoi Kyrönmaa-lehden haastattelussa etsivänsä oikeudellisia keinoja lain muuttamiseksi, jotta Puolustusvoimien reservistä ei pystyisi eroamaan.
Häkkänen sanoi "etsivänsä pykälät kuntoon" vielä kevään aikana niin, että reservistä "karkaaminen" ei olisi enää mahdollista. Perusteluksi Häkkänen kertoi sen, että hän pitää reservistä eroamista epäisänmaallisena.
Toistasataa erohakemusta alle kahdessa päivässä
Kenties hieman nurinkurisesti Häkkäsen puheet ovat saattaneet saada aikaan piikin reserviläisten erohakemuksissa. Reservistä oli tehty torstain aikana ja perjantaina puoleen päivään mennessä 160 hakemusta täydennyspalvelukseen eli siviilipalvelusvelvolliseksi. Asiasta kertoi STT:lle siviilipalvelusjohtaja Mikko Reijonen siviilipalveluskeskuksesta.
– Pelkästään tänään on tullut 90 hakemusta täydennyspalvelukseen, Reijonen kertoi puoliltapäivin.
– Varmasti ministerin ulostulolla on ollut tähän vaikutusta. Se on selkeästi herättänyt pohdintaa.
Reijosen mukaansa hakemusten määrä kahdelta päivältä on suuri verrattuna siihen, että koko tammikuun aikana hakemuksia tuli 255.
"Vastasin yleisön ja toimittajan kysymyksiin"
Häkkänen kertoo nyt STT:lle, että reservistä eroaminen nousi esiin Laihialla Pohjanmaalla pidetyssä yleisötilaisuudessa ja sen jälkeen Kyrönmaa-lehden toimittajan haastattelussa.
Hän ei siis omien sanojensa mukaan ottanut reservistä eroamisen kieltämistä itse esiin.
– Se oli vastaus yleisökysymykseen, ja tällä hetkellä pohdiskelen, pitäisikö asialle tehdä oikeudellisesti jotain, Häkkänen sanoo.
– Tämä ei ole kärkiprioriteetti ollenkaan vaan itse asiassa aivan lillukanvarsi. Ei reservistä eroaminen vaikuta tällä hetkellä Suomen maanpuolustukseen.
Häkkäsen mukaan eroamisen kieltäminen ei esimerkiksi ole kärkipään asia Petteri Orpon (kok.) hallituksen tavoitteessa kehittää asevelvollisuutta.
Häkkänen ei lähde spekuloimaan, onko hänen jyrkähkö ulostulonsa kaikesta huolimatta voinut lisätä reservistä eroamista.
– Kaikki maanpuolustukseen liittyvät asiat herättävät paljon tunteita ja keskustelua. Sama juttu on varmasti tässä asiassa, Häkkänen tyytyy toteamaan.
Pääesikunta: Oikeutta täydennyspalvelukseen syytä tarkastella
Puolustusvoimien Pääesikunnan viestintäosastolta kommentoitiin perjantaina STT:lle sähköpostitse, että reservistä eronneiden määrä ei ole hälyttävä eikä se tällä hetkellä vaikuta Puolustusvoimien suorituskykyyn.
Pääesikunnan viestissä kuitenkin sanotaan, että muuttunut turvallisuustilanne sekä esimerkiksi Suomen Nato-jäsenyys ovat edellyttäneet ja edellyttävät "monelta osin lainsäädännön uudelleentarkastelua".
– Täydennyspalvelukseen hakeutuminen reservistä on yksi näistä tarkasteltavista asioista, Pääesikunta sanoo.
– Täydennyspalvelukseen hakeutuvilla on siihen nykyisellään laillinen oikeus. Tätä oikeutta on kuitenkin syytä tarkastella, ettei puolustuskyky vaarannu tositilanteessa.
Pääesikunnan mukaan reservistä erosi viime vuonna noin 1 700 ihmistä. Määrä kattaa ne reserviläiset, jotka siirtyivät täydennyspalveluksen kautta samaan rekisteriin siviilipalveluksen suorittaneiden henkilöiden kanssa.
Aseistakieltäytyjäliiton mukaan määrä oli kaikkien aikojen toiseksi suurin. Ennätysvuosi oli 2022, jolloin reservistä erosi reilut 3 800 ihmistä.
Edellinen ennätys oli Aseistakieltäytyjäliiton mukaan vuodelta 2015, jolloin vajaat tuhat ihmistä erosi reservistä. Useimpina vuosina määrät ovat olleet joitain satoja, liitto kertoo.
Reserviin kuuluu noin 870 00 suomalaista. Puolustusvoimien sodan ajan vahvuus on 280 000 sotilasta, ja vahvuutta täydennetään tarvittaessa muilla reserviläisillä.
Reserviläisliiton puheenjohtaja ei kannata täyskieltoa
Reserviläisliiton puheenjohtaja Kari Salminen ei kannata reservistä eroamisen täyttä kieltämistä. Salminen sanoo STT:lle, että hän sallisi eroamisen esimerkiksi terveydentilan tai henkilökohtaisen vakaumuksen takia.
Hän sanoo olevansa sinänsä samoilla linjoilla Häkkäsen kanssa siitä, että reservistä eroamisessa on epäkohtia. Salminen kertoo, että hän ei ymmärrä sellaista reservistä eroamista, joka johtuu pelosta ja vastuunpakoilusta.
– Jos meille on valtion varoin annettu varusmieskoulutus, ja meidät on sen jälkeen siirretty reserviin, näen, että olisi jonkinlaista selkärangallisuutta myös pysyä siellä reservissä, Salminen muotoilee.
Hänen mukaansa eroasiaan pitäisi kuitenkin löytää jonkinlainen keskitie.
– En lähtisi niin jyrkästi sanomaan, että eroaminen pitäisi täysin kieltää. Siihen pitäisi katsoa kompromissi.
– Eroaminen pitäisi edelleen sallia henkilöille, joilla on oikeasti joko muuttunut tai vahvistunut vakaumus, tai sellainen terveystilanne, ettei heistä tosiasiassa ole apua reservissä.
"Enemmän haittaa kuin hyötyä"
Pääesikunnan tavoin Salminenkaan ei pidä viime vuosina reservistä eronneiden ennätysmääriä vielä kovin suurina. Hän vertaa lukuja siihen määrään ihmisiä, joka on liittynyt Reserviläisliittoon esimerkiksi Ukrainan sodan sytyttyä.
– Meille on tullut kahden viime vuoden aikana yhteensä 15 000 uutta jäsentä. Kyllähän se osoittaa, että yleinen maanpuolustuksen tahtotila ja halu on Suomessa toisinpäin, Salminen sanoo.
– En tietenkään pysty kommentoimaan asiaa Puolustusvoimien näkökulmasta, mutta näin reserviläisenä ajattelisin, että eronneiden lukemat ovat marginaalisia.
Salminen ei myöskään näe, että väkipakolla reservissä pidetyistä ihmisistä olisi välttämättä hyötyä tositilanteessa sodan syttyessä.
– Jos kaverit haluavat erota oman tahtotilansa takia, tuskin heillä olisi kriisiajan olosuhteissa yhtään sen kummallisempaa tahtotilaa maanpuolustukseen, Salminen sanoo.
– He saattavat olla enemmänkin uhka kuin jonkinlainen apu muulle porukalle.
Siviilipalveluksen uudistaminen yhä asialistalla
Häkkänen mainitsi Kyrönmaa-lehden haastattelussa myös aikomuksensa uudistaa siviilipalvelusjärjestelmää.
Häkkäsen mukaan siviilipalvelustehtävien tulisi jatkossa olla "oikeasti kokonaisturvallisuustehtäviä", kuten pelastustoimintaan ja sairaankuljetukseen liittyviä tehtäviä.
Tästä uudistuksesta puolustusministeri pitää edelleen kiinni myös STT:n haastattelussa.
– Siviilipalvelusta aion joka tapauksessa uudistaa yhteistyössä työministeri Arto Satosen (kok.) kanssa, Häkkänen kertoo.
– Tavoitteena on, että siviilipalvelustehtävät sidotaan jatkossa turvallisuustehtäviin, jotta ne palvelevat oikeasti isänmaan turvallisuutta. Nythän ne ovat pääosin järjestötehtäviä.
