Reis­sus­sa-vi­deo­sar­jan 3. osassa et­si­tään kuu­mei­ses­ti haukea Raip­pa­luo­don vesistä – lopulta löytyy paikka, jossa luot­to­vie­he saa kyytiä

Luottovieheitten ohella on kokeiltava muitakin vieheitä – joitain jopa epäuskoinen virne kasvoilla. Kalajuttujen mukaan hauki ottaa vaikka saappaaseen, jos sille päälle sattuu. KUVA: ALEKSI MÄKINEN
Luottovieheitten ohella on kokeiltava muitakin vieheitä – joitain jopa epäuskoinen virne kasvoilla. Kalajuttujen mukaan hauki ottaa vaikka saappaaseen, jos sille päälle sattuu. KUVA: ALEKSI MÄKINEN

Ehtivätkö kuumat vinkit ahventen ja haukien saamiseksi jäähtyä, kun reissuun lähtö siirtyy viikolla? Osummeko vielä kalojen syöntiin?

Merellä kalastaminen on vierasta touhua sisämaan kasvatille. Tiedossa on, että ahvenia on siltojen virtapaikoissa heinäkuussa ja vielä elokuussakin, mutta elokuun edetessä ne voivat häipyä muille vesille, ainakin välillä. Vaihtoehto siltojen pielille on kuulemma mökkipaikkamme edessä oleva karikko.

Puikulahaukea löytyisi ainakin rantakaislikoista, mutta isompien eteen on ehkä tehtävä töitä.

Vähäisen kokemuksen perusteella tiedän, että hauella on säännöllisemmät syöntiajat merellä kuin järvillä, en tiedä miksi? Kahisevat kaislikot haiskahtavat hauilta ensi silmäyksellä. Tunnin heittelyn jälkeen alkaa vaivata epäusko – missä hauet ovat?

Vaihdan siiman päähän popperin, eli pintakalvossa pompotettavan vieheen. Kolmas heitto ja hauki iskee – ohi! Onhan niitä paikalla.

Jari E. Hakala

Ilmoita asiavirheestä