Kilpailulain mukaisesti maassamme halutaan turvata tasapuoliset kilpailuedellytykset eli kilpailuneutraalius julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä. Kilpailuvirasto voi puuttua julkisen sektorin elinkeinotoimintaan tavaroiden tai palveluiden tarjonnassa, jos käytetyt menettelyt (kustannusvastaamaton hinnoittelu) tai toiminnan rakenteet (elinkeinotoiminta virastomuodossa) estävät tai vääristävät kilpailua.
Kilpailulaki sinällään ei kiellä julkisyhteisöjä harjoittamasta taloudellista toimintaa eikä kilpailemasta yksityisten yritysten kanssa, mutta tasapuoliset kilpailuolosuhteet täytyy julkisen ja yksityisen elinkeinotoiminnan välillä olla. Neutraliteettilailla pyritään suojaamaan terveen ja toimivan kilpailun edellytyksiä markkinoilla.
Neutraliteettisäännösten perusteella ei voi vain hakea suojaa julkisen toimijan kautta tulevalle kilpailulle vaan on pystyttävä osoittamaan, että julkinen toimija vääristää kilpailun edellytyksiä tai estää kilpailun syntymistä tai kehittymistä markkinoilla.
Todistustaakka on kilpailuvirastolla, mutta neutraliteettihäiriöstä valittavan yrityksen on selvitettävä vaatimuksensa perusteet ja myötävaikutettava asian selvittelyyn. Tutkimuksia ei käynnistetä pelkän ongelmien luettelemisen perusteella ja asiaan puuttuminen edellyttää määrättyä merkittävyyttä.
Kilpailuviraston tehtävä on myös valvoa sitä, että kunnan hinnoittelu on markkinaperusteista myös niissä poikkeustilanteissa, joissa kuntalain mukaan taloudellista toimintaa ei tarvitse yhtiöittää. Kilpailuvirasto voi puuttua hankintalaissa tarkoitettujen sidosyksiköiden toimintaan, jos sidosyksikkö myy osan hyödykkeistään markkinoilla ja jos niiden myynti ulkopuolisille ei ole markkinaperusteista.
Mielenkiintoisia esimerkkejä mahdollisista häiriöistä maassamme löytyy mm. jäte- ja kuljetuspalveluissa, koulutus-, sote- ja ruokapalveluissa. Ammattikoulut ovat saattaneet aloittaa ajokoulutoimintaa, julkinen jäteyhtiö tulee yhteisyrityksen kautta kisaamaan yritysten jätteidenkäsittelystä, kunnallinen ruokahuolto avaa ovensa lounasasiakkaille liki 30 prosenttia alemmilla hinnoilla tai valtion omistama Posti laajentaa toimintaansa ulkoalueiden hoitoon ja nyt myös vammaispalvelujen henkilökohtaisen avun tarjoamiseen.
Kielletty valtiontuki aiheuttaa häiriön kilpailun toimivuudessa. Kun vain hinta ratkaisee tuottajaa valittaessa, on merkittävät hinnanerot tarjoajien välillä hyvä selvittää.
Markkinat, joilla ei tasapuolisuus kilpailussa toteudu, eivät välttämättä kehity ajan haasteita vastaaviksi. Tästä voi seurata jopa maallemme merkittäviä taloudellisia seuraamuksia jo yksistään vääristyneen kilpailuasetelman vuoksi.
Mikäli julkisomisteinen palveluntuottaja laskee oman toiminnan kautta saatavan merkittäviä säästöjä, on laskelmassa huomioitava myös verotulojen lasku. Kun paikallisen yrittäjän liikevaihto laskee, merkitsee se verotulojen laskua niin kunnan kuin valtionkin kassassa. Suomessa olisi syytä avoimesti selvittää kilpailuneutraliteettihäiriöiden vaikutus julkistaloudelle. Selvityksen tulos voi olla yllättävä.
Anne Niemi
Kirjoittaja on Etelä- Pohjanmaan Yrittäjien puheenjohtaja.