Suomen 99. itsenäisyyspäivää vietetään ensi viikon tiistaina. Suomi ja suomalaisuus ovat tietenkin itsenäisyyttämme vanhempia. Taistelu oman maan, kielen ja oikeuksien puolesta ei rajoitu tälle vuosisadalle tai lähimuistissa oleviin sotiin. Vuosisatojen ajan sen eteen on tehty lukemattomia uhrauksia. Se on myös vaatinut taakseen monia rohkeita ja päättäväisiä ihmisiä.
Kuten nyt kuluneella vuosituhannella on nähty, itsenäisyyttä tai maiden rajoja ei voi pitää itsestäänselvyyksinä. Tämän vuoksi toivonkin, että muistamme arvostaa itsenäistä ja kaikesta huolimatta hyvinvoivaa maatamme, ja sen tarjoamia etuuksia.
Lehdessämme itsenäisyyspäivä huomioidaan jo tällä viikolla. Linjamme mukaisesti itsenäisyyspäivän lehti sisältää veteraanihaastattelun. Näitä haastatteluja tehdään niin kauan kuin haastateltavia löytyy. Määrä on nykyään vähäinen ja mitä vähemmäksi määrä tippuu sitä suuremmaksi jokaisen haastattelun merkitys kasvaa. Jokainen kertomus ja muisto on osa Suomen itsenäisyystaistelua. Ne ovat muistutus ajasta, jolloin jokainen suomalainen joutui pelkäämään kohtalonsa puolesta, ajasta jolloin kaikki oli epävarmaa.
Minulle veteraanin haastatteleminen on yksi vuoden kohokohdista ja koen olevani etuoikeutettu päästessäni kuuntelemaan heidän tarinoitaan. Toivon, että muutkin osaavat arvostaa näitä haastatteluja yhtä korkealle.
Tarinat ja roolit ovat jokainen erilaisia. Yhteistä on, ettei yksikään veteraani ole halunnut tehdä itsestään sankaria: ”Mitä sankarillista siinä on, että joutuu tappamaan ihmisiä?”. Jokainen veteraani vuosien varrella on myös todennut: ”Mikä siinä on, kun ei ihminen koskaan opi virheistään”. Muisti ja elinikä lienee ihmisellä liian lyhyt toisten sukupolvien virheistä oppiakseen.
Ajat vaihtuvat, sodat eivät lopu. Arvostetaan omaa rauhallista maatamme ja pyydetään armoa niille, jotka tälläkin hetkellä taistelevat henkensä puolesta sotien keskellä.
Laura Syväoja
päätoimittaja