Ranskassa korkeita elinkustannuksia vastustaviin mielenosoituksiin osallistui lauantaina maan sisäministeriön arvion mukaan noin 410 000 ihmistä, joista neljännes pääkaupungissa Pariisissa.
Ammattiliittojen kattojärjestö CGT arvioi osallistujamäärän huomattavasti viranomaisia suuremmaksi. Järjestön mukaan lauantain mielenosoituksiin osallistui lähes 800 000 ihmistä, joista 250 000 Pariisissa.
Pääkaupungissa puhkesi yhteenottoja mielenosoituksen jälkeen. Uutistoimisto AFP:n toimittajat näkivät poliisin käyttävän pamppuja ja kyynelkaasua protestoijia vastaan.
Yhteenottoja raportoitiin protestien yhteydessä myös Lyonissa, Lillessä, Marseillessa, Montpellierissä, Nantesissa ja Toulousessa.
Poliisi on ottanut kiinni lähes tuhat ihmistä mielenosoituksissa ympäri maata, kertoi sisäministeri Laurent Nunez. Ministeri sanoi, että luku todennäköisesti nousee.
Toimittajille puhunut Nunez sanoi, että poliisit olivat todistaneet väkivallan lisääntymistä. Ministeri syytti väkivaltaisuuksista äärivasemmistolaisia ryhmiä.
Nunez kertoi aiemmin päivällä, että poliisi oli takavarikoinut muun muassa ilotulitteita, ritsoja, muovikuula-aseita ja katana-tyylisen miekan.
Edellisen viikonlopun mellakoiden vuoksi viranomaiset olivat varautuneet järein toimin. Nunezin mukaan mielenosoituksia valvoi noin 70 000 turvallisuusjoukkoihin kuuluvaa eri puolilla maata.
Viikonlopun jännitettä lisäsi laitaoikeistolaisen Kansallisen liittouman puoluekokous Orleansissa.
Protestit alkoivat opiskelijoiden tyytymättömyydestä kouluoloja kohtaan, mutta ne ovat laajentuneet kattamaan myös muun muassa elinkustannusten nousuun liittyvää arvostelua ja yleistä turhautumista nykyisen hallituksen politiikkaan.
Laitaoikeisto vahvoilla
Levoton liikehdintä ajoittuu poliittisesti hyvin jakautuneen Ranskan lähestyvien presidentinvaalien alle. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä muistuttaa, että Ranskassa tulisi toteuttaa laajoja yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja taloudellisia rakennemuutoksia.
Presidentti Emmanuel Macronin suosio on niin alhaalla, ettei hän ole enää uskottava toimija, Särkkä huomauttaa.
– Tilanne on johtanut siihen, että poliittinen kenttä on jakautunut ja laidat ovat kasvattaneet kannatustaan.
Mielipidemittauksissa omilla lukemillaan huitelee Kansallisen liittouman Marine Le Pen. Hänen kannatuksensa presidentinvaalien ensimmäisellä kierroksella lupaisi kyselyiden mukaan noin 35 prosentin ääniosuutta.
Seuraavaksi suosituimpien ehdokkaiden kannatusluvut liikkuvat alle 20 prosentissa. Heistä suosituin on tällä hetkellä laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon. Hänen perässään ovat Macronin hallituksen entiset pääministerit Edouard Philippe ja Gabriel Attal.
Tasapainoa europarlamentista?
Europarlamentaarikko Raphael Glucksmann on saanut vahvaa kannatusta keskustavasemmiston riveistä ja asemoi itsensä sekä Melenchonin että laitaoikeiston vastavoimaksi.
Tutkija Särkkä pitää selvänä, että Le Pen yltää presidentinvaalien toiselle kierrokselle. Hän arvioi, että vastaansa toisella kierroksella Le Pen voisi saada Glucksmannin. Tällä ei ole Macronin nykyisen hallinnon taakkaa kannettavanaan ja tämä voisi toimia levottoman maan rauhoittavana elementtinä.
Särkkä sanoo, että seuraavallakin presidentillä on käsissään samat ongelmat kuin Macronin hallinnolla. Maa on taloudellisesti heikko, velkaantunut ja sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet pitkään.
Ranskan presidentinvaaleissa käydään kaksi kierrosta, ellei yksi ehdokas saa yli 50:tä prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella. Ensimmäinen kierros on määrä järjestää huhtikuun 18. päivänä ja toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen välillä heti vapun jälkeen.
Sitä ennen ranskalaiset ehtivät protestoida. Ranskan keltaliiviliike ilmoitti lauantaina uusista mielenosoituksista tulevan viikon lauantaille.
Lähteinä myös mm. AFP, Reuters, France24, LeMonde, Euronews, Politico.
