Ranskassa odotetaan tänään jälleen suuria mielenosoituksia.
Viime viikonlopun mellakoiden vuoksi viranomaiset ovat kertoneet järeistä toimista, jotta protestit sujuisivat rauhallisesti ja riehumiselta vältyttäisiin. Ranskan sisäministeri Laurent Nunez on ilmoittanut, että mielenosoituksia valvoo noin 70 000 turvallisuusjoukkoihin kuuluvaa eri puolilla maata.
Kaupungit ovat valmistautuneet tilanteeseen eri tavoin. Esimerkiksi Pariisi ja Lyon ovat kieltäneet protesteja osissa alueitaan. Pariisissa myös joukko museoita, mukaan lukien maailmankuulu Louvre, pysyvät tänään suljettuina.
Protestit alkoivat opiskelijoiden tyytymättömyydestä kouluoloja kohtaan, mutta ovat laajentuneet kattamaan myös muun muassa elinkustannusten nousuun liittyvää arvostelua ja yleistä turhautumista nykyisen hallituksen politiikkaan.
Viikonlopun jännitettä lisää laitaoikeistolaisen Kansallisen liittouman puoluekokous Orleansissa. Paikalle odotetaan tuhansittain presidentiksi pyrkivän Marine Le Penin ja puolueen kannattajia, mutta myös näiden vastustajia.
Laitaoikeisto vahvoilla
Levoton liikehdintä ajoittuu poliittisesti hyvin jakautuneen Ranskan lähestyvien presidentinvaalien alle. Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä muistuttaa, että Ranskassa tulisi toteuttaa laajoja yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja taloudellisia rakennemuutoksia.
Presidentti Emmanuel Macronin suosio on niin alhaalla, ettei hän ole enää uskottava toimija, Särkkä huomauttaa.
– Tilanne on johtanut siihen, että poliittinen kenttä on jakautunut ja laidat ovat kasvattaneet kannatustaan.
Mielipidemittauksissa omilla lukemillaan huitelee Marine Le Pen. Hänen kannatuksensa presidentinvaalin ensimmäisellä kierroksella lupaisi kyselyiden mukaan noin 35 prosentin ääniosuutta. Seuraavaksi suosituimpien ehdokkaiden kannatusluvut liikkuvat alle kahdessakymmenessä prosentissa. Heistä suosituin on tällä hetkellä laitavasemmiston Jean-Luc Melenchon. Hänen perässään ovat Macronin hallituksen entiset pääministerit Edouard Philippe ja Gabriel Attal.
Europarlamentaarikko Raphaël Glucksmann on saanut vahvaa kannatusta keskustavasemmiston riveistä ja asemoi itsensä sekä Melenchonin että laitaoikeiston vastavoimaksi.
Jos toisella kierroksella olisivat vastakkain Le Pen ja Melenchon, ennakoivat mittaukset Le Penille selkeää voittoa. Melenchon on pyrkinyt presidentiksi jo kolmesti aikaisemmin, mutta ei ole koskaan päässyt toiselle kierrokselle. Myös Le Pen on ollut ehdolla kolmesti ennenkin.
Le Pen tunnetaan muun muassa EU- ja Nato-vastaisuudestaan ja Venäjä-suopeudestaan, joskin on hän on viime aikoina näyttänyt etäännyttäneen itseään Venäjästä. Hän olisi myös valmis lopettamaan Ranskan Ukraina-tuen.
Le Pen sai kesällä kavallustuomion julkisten varojen väärinkäytöstä, mutta sen sisältämä virkakielto oli lyhyempi kuin ennakoitiin. Niinpä Le Pen ilmoitti kesällä pyrkivänsä presidentiksi.
Maltillinen ehdokas voisi koota tukea
Tutkija Särkkä pitää selvänä, että Le Pen yltää presidentinvaalin toiselle kierrokselle. Hän arvioi, että vastaansa toisella kierroksella Le Pen voisi saada Glucksmannin. Hänellä ei ole Macronin nykyisen hallinnon taakkaa kannettavanaan ja hän voisi toimia levottoman maan rauhoittavana elementtinä.
Tämä voisi johtaa tilanteeseen, jossa Le Pen joutuisi ahtaalle. Glucksmann nimittäin voisi kelvata ideologisesti myös laitavasemmiston kannattajille, ja macronisteille hän olisi riittävän keskellä.
– Glucksmannin tehtävänä on vain päästä toiselle kierrokselle, jolla voitaisiin sitten nähdä taktista äänestämistä Le Peniä vastaan.
Särkkä sanoo, että seuraavallakin presidentillä on käsissään samat ongelmat kuin Macronin hallinnolla. Maa on taloudellisesti heikko, velkaantunut ja sosiaaliset ongelmat ovat kasautuneet pitkään. Lisäksi maahanmuuttoon ja integraatioon liittyvien kysymysten ja elinkustannusten nousun ratkaiseminen vaatisi uudenlaisia lähestymistapoja.
Ranskan presidentinvaaleissa käydään kaksi kierrosta, ellei yksi ehdokas saa yli viittäkymmentä prosenttia äänistä ensimmäisellä kierroksella. Ensimmäinen kierros on määrä järjestää 18. päivänä huhtikuuta ja toinen kierros kahden eniten saaneen välillä heti vapun jälkeen.
Lähteenä myös mm. uutistoimisto AFP, Reuters, France24, LeMonde, Euronews, Politico
