Colosseumia kiertää pitkä jono turisteja, joista monet ovat varautuneet keskipäivän helteeseen hatuin ja vesipulloin. Sisäänkäynneille asetetut tuulettimet puhaltavat vierailijoiden päälle raikasta vesisumua, ja lipuntarkastajat työskentelevät auringolta suojaavan katoksen varjossa.
Suomalaisten kesälomat ovat elokuussa pääosin takana, mutta Italiassa matkailusesonki on yhä täydessä vauhdissa. Lämpötilat ovat hellittäneet heinäkuusta, jolloin Roomassa mitattiin kuumimpana päivänä ennätykselliset 41,9 astetta.
– Hellepäivät olivat kuin talvi. Kun on kylmä ja sataa, ihmiset pysyvät sisällä. Helle teki saman. Täällä ei ollut ketään. Vasta viikko lämpötilojen laskun jälkeen alkoi olla tungosta, Colosseumilla oppaana toimiva Maxwell Karpzen kertoo.
Karpzen kuvailee pahimpia hellepäiviä Roomassa helvetillisiksi. Korkea ilmankosteus ja tuulen puuttuminen saivat sekä vanhukset että nuoret voimaan pahoin.
– Näimme täällä vähän väliä ambulansseja. Mielestäni on kuitenkin liian aikaista ennustaa, miten se vaikuttaa matkailuun jatkossa, Karpzen sanoo.
Rantakausi pitenee
Kuluneen kesän lämpöennätykset ja Kreikan Rodoksella ja Korfulla sekä Italian Sisiliassa riehuneet maastopalot ovat herättäneet kysymyksiä koko Välimeren matkailun tulevaisuudesta. Euroopan matkailukomission ETC:n arvion mukaan Välimeren maiden matkailijamäärät putoavat ensi vuoden kesä-marraskuussa kymmenen prosenttia.
Heinäkuussa Italiassa nousi kohu maassa vierailleen Saksan terveysministerin Karl Lauterbachin tviitistä, jossa hän povasi, ettei maan turismilla ole pitkällä tähtäimellä tulevaisuutta. Italian matkailualan kattojärjestön Federturismo Confindustrian hallituksen puheenjohtaja Marina Lalli kertoo alan ottavan ilmastonmuutoksen vakavasti ja seuraavan sen vaikutuksia tarkasti.
– Eroja näkyy jo nyt. Matkailijat Pohjois-Euroopasta kuten Saksasta eivät ole enää vuosiin suosineet kuumimpia kesäkuukausia. Elokuussa, joka on perinteisesti Italian kuumin kuukausi, turistit ovat pääasiassa italialaisia, Lalli kertoo puhelimitse Etelä-Italian Apuliasta.
Lalli ei usko Italian olevan vielä tilanteessa, jossa ilmastonmuutos veisi turistit kokonaan. Italiaan tullaan esimerkiksi ruoan, elämäntyylin, tapahtumien ja monumenttien perässä, eikä kohdetta kovin helposti vaihdeta toiseen. Ilmastonmuutos voi kuitenkin pidentää matkailusesonkeja.
– Rantakausi saattaa nykyään kestää toukokuusta lokakuuhun. Ennen niin ei ollut. Vielä ei voi kuitenkaan yleistää, sillä esimerkiksi tänä vuonna touko- ja kesäkuussa oli kylmä, Lalli sanoo.
Kohti kestävämpää matkailua
Matkailualan yrityksissä on vahva halu näyttää, että alalla ymmärretään matkailun ympäristövaikutukset, Lalli sanoo. Se näkyy esimerkiksi aurinkopaneelien ja lähiruoan lisäämisenä.
Yhä useampi turisti kyseenalaistaa koko päästöjä lisäävän lentomatkailun mielekkyyden. Lalli kannattaa ratkaisuksi Ranskan mallia, jossa lyhyet, helposti junalla korvattavissa olevat lennot on kielletty.
– Mielestäni matkustamista ei ole kuitenkaan syytä hylätä. Kun matkustamme kauas ja tutustumme uusiin kulttuureihin, palaamme kotiin rikkaampina. Matkailu kasvattaa ja lisää suvaitsevaisuutta. En usko, että esimerkiksi mikään virtuaalimatka tai muu digitaalinen ratkaisu voi koskaan korvata sitä.
Eroon turismin kausiajattelusta
Italian matkailuministeriön mukaan turismi muodostaa suoraan ja epäsuorasti 13 prosenttia maan bruttokansantuotteesta. Matkailuministeri Daniela Santanche myöntää ilmastonmuutoksen olevan huolestuttava ilmiö, joka koskettaa Italian ja Välimeren lisäksi koko maailmaa. Siksi Italian matkailustrategiassa vuosille 2023–2027 korostetaan kestävää matkailua.
– Viime vuosien aikana maailma on muuttunut, ja myös ihmisten tapa matkustaa on muuttunut. Matkailijat ovat aiempaa tarkempia matkan ympäristövaikutuksista. Se näkyy koronapandemian seurauksena kasvussa olevissa ilmiöissä kuten pyöräilyturismissa ja vaelluksissa, Santanche kertoo sähköpostitse.
Konkreettinen keino vastata ilmastonmuutoksen turismille aiheuttamiin haasteisiin on irrottaa matkailu vuodenajoista. Ministerin mukaan esimerkiksi Italian vuoristoalueet ovat kasvattaneet suosiotaan kesälomakohteina, mutta jatkossa niihin pyritään houkuttelemaan turisteja ympäri vuoden.
Elämysmatkailu ei ole kiinni säästä
Matkailuministeriö panostaa voimakkaasti myös elämysmatkailuun, joka ei ole sidoksissa vuodenaikaan tai säätilaan. Santanchen mukaan kysyttyjä ovat kohteet, jotka antavat matkailijalle mahdollisuuden elää kuten paikalliset ja tutustua tavanomaisesta poikkeavien kohteiden tapoihin, perinteisiin ja ruokakulttuuriin.
– Jotta turistit voisivat saada uusia kokemuksia mutta tehdä sen kestävällä tavalla, aiomme edistää matkailua, jossa esimerkiksi vieraillaan historiallisissa käsityöpajoissa ja nähdään omin silmin, mitä Made in Italy tarkoittaa. Kaikki tämä auttaa irrottamaan matkailun vuodenajoista ja synnyttämään ympäristölle ja paikallisille kestävämpää turismia.
Ministeri korostaa nousevien lämpötilojen olevan kuitenkin maailmanlaajuinen ilmiö, johon pitää löytää ratkaisut eurooppalaisella ja kansainvälisellä tasolla.
Ydinkeskustaan puita ja ruukkukasveja
Italian merkittävimmät matkailukaupungit varautuvat ilmastonmuutokseen vaihtelevin keinoin. Ilmaston lämpenemisen vaikutuksista on huolissaan esimerkiksi Firenzen pormestari Dario Nardella, jonka mukaan lämpötilojen nousu tuo radikaaleja muutoksia.
– Talvesta tulee paras turistisesonki. Monumentit pitää mahdollisuuksien mukaan siirtää sisätiloihin ja korvata kopioilla. Jos emme muuta kurssia, taidehistoriastaan kuuluisista kaupungeista tulee elinkelvottomia sekä turisteille että asukkaille, Nardella kertoi la Repubblica -lehdelle heinäkuussa.
Yhtenä keinona ilmastonmuutoksen vastustamiseksi Nardella pitää kasvillisuuden lisäämistä ydinkeskustaan. Suunnitelmaan kuuluu esimerkiksi 50 appelsiinipuun istuttaminen Firenzen keskeiselle Via Cavour -tielle.
– Se ei riitä. Tarkoituksena on kuitenkin viestittää, että meidän pitää keksiä uusia tapoja suojella kaupunkien historiallisia keskustoja, jotka on rakennettu kivestä ja muuttuvat lämpösaarekkeiksi.
Näin käy Firenzen lisäksi esimerkiksi Roomassa ja Venetsiassa, Nardella sanoi lehdelle.
Viheralueiden lisäämistä kaupunkeihin suositellaan myös Italy for Climate -tutkimuskeskuksen tuoreessa raportissa. Asfaltin vähentäminen ja maan huokoisuuden lisääminen torjuisi sekä lämpösaarekkeiden syntymistä että mahdollisia tulvatuhoja.
Rooman kaupunginhallinto loi tänä kesänä bussipysäkeille varjoa suurten ruukkukasvien avulla, Palermossa museoiden ja arkeologisten kohteiden aukioloaikoja jatkettiin myöhäiseen iltaan asti.
Muissa kaupungeissa turistien ja asukkaiden oloa aiotaan helpottaa esimerkiksi uusilla puistoilla ja maanalaisilla tunneleilla sekä rakentamalla kaupunkien läpi virtaavien jokien varrelle keinotekoisia rantoja.
