Ukrainaa sotilaallisesti tukevien maiden kokoukseen Saksassa osallistunut puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) luottaa koalition työn jatkumiseen myös Yhdysvaltain presidentinvaihdoksen jälkeen. Yhdysvaltain johdolla toimiva Ramstein-ryhmä on saanut hänen mukaansa kolmessa vuodessa hyviä tuloksia aikaan.
– Tämä on sitonut myös sellaisia maita, jotka eivät alun perin niin paljon antaneet tukea, eli täällä on ryhmäpaine myös kannustanut, Häkkänen kertoi STT:lle puhelimitse Ramsteinista.
Hänen mukaansa Ukrainan asevoimien ja puolustusteollisuuden vahvistamisessa edetään juuri nyt vahvasti oikeaan suuntaan, vaikka lyhyen aikavälin vaikeudet maan ilmapuolustuksessa ja ammustuotannossa eivät ole kadonneet mihinkään.
Ukrainan tukea koordinoiva noin 50 maan ryhmä kokoontui torstaina Saksassa viimeisen kerran presidentti Joe Bidenin hallintoa edustavan puolustusministeri Lloyd Austinin johdolla. Tämä kertoi uudesta 500 miljoonan dollarin arvoisesta apupaketista, jossa Ukraina saa muun muassa lisää ilmatorjuntaohjuksia sekä aseistusta ja tarvikkeita amerikkalaisvalmisteisiin F-16-hävittäjiinsä.
Häkkänen myöntää, ettei Austin voinut kokouksessa sitoutua Yhdysvaltain seuraavan hallinnon puolesta yhteistyön jatkumiseen. Jos Washingtonissa tehdään jatkossa jotain "hankalia päätöksiä", Euroopan pitää olla Häkkäsen mukaan valmis kahteen asiaan.
– Euroopalla pitää olla kyky ottaa enemmän johtajuutta ja kyky rahoittaa puolustusta ja puolustusteollisuutta enemmän. Se on täällä ihan avoin keskustelunaihe joka paikassa, Häkkänen kertoi.
Ramsteinin kokoukseen osallistunut EU:n ulkopolitiikan korkea edustaja Kaja Kallas sanoi toivovansa, että Yhdysvallat jatkaa Ukrainan tukemista myös presidentinvaihdoksen jälkeen. Jos näin ei kuitenkaan tapahdu, EU on valmis ottamaan johtovastuun Ukrainan tukemisessa, Kallas vakuutti.
Länsijoukot Ukrainaan eivät pohdinnassa
Ramsteinissa niin ikään vierailleen Ukrainan presidentin Volodymyr Zelenskyin mukaan nyt etsitään keinoja Venäjän pakottamiseksi rauhaan. Yksi niistä olisi länsimaisten joukkojen sijoittaminen Ukrainaan.
– Uskon, että tällainen kumppaneidemme joukkojen sijoittaminen olisi yksi parhaista keinoista. Ollaan käytännöllisempiä ja tehdään se mahdolliseksi, Zelenskyi sanoi kokouksen alkajaisiksi.
Häkkäsen mukaan länsijoukkojen lähettäminen Ukrainaan ei kuitenkaan ole millään muotoa vakavassa pohdinnassa.
– Kyllä kaikki haluavat nyt, että tukijamaat keskittyvät tuen lisäämiseen ja (puolustus)teollisen tuotantokyvyn nostamiseen, Häkkänen sanoi.
Hän kertoi Suomen valmistelevan omalta osaltaan jo seuraavaa 27:ttä puolustusapupakettia lähetettäväksi Ukrainaan. Ministeri oli kertonut muille kokouksen osallistujille Suomen olevan siirtymässä omassa tuessaan varastoista otettavasta tavarasta kotimaisen puolustusteollisuuden tuotteisiin.
– Eli suomalaista teollisuustuotantoa ja osaamista ryhdytään hyödyntämään enemmän tässä Ukraina-tuessa, Häkkänen sanoi.
Hänen mukaansa Ramsteinissa yleinen tulkinta tilanteesta oli ollut se, että Venäjä testaa tällä hetkellä demokraattisten valtioiden kestokykyä.
– Että pettääkö hermo ja kolmen vuoden kohdalla hanskat putoavat, Häkkänen kuvaili.
Hän kertoi korostaneensa puheenvuorossaan, että tämän Venäjän pelikirjan mukaan ei pidä pelata vaan jatkaa Ukrainan tukemista.