Erittäin uhanalaiseksi luokiteltu raakku on virtavesien avainlaji, joka pitää yllä muun ekosysteemin toimintaa. Raakku voi elää yli 200-vuotiaaksi ja on maamme pitkäikäisin eläinlaji, Metsähallitus kertoo nettisivuillaan. Ennätysyksilöt elävät lähes 300-vuotiaiksi.
Suurilla raakkuesiintymillä on tärkeä rooli jokivesien puhdistajina. Ely-keskuksen mukaan raakut suodattavat joka vuorokausi ravintoa haaliessaan noin 50 litraa vettä samalla puhdistaen sitä.
Raakku luo erinomaisen elinympäristön muille eliöille. Ely-keskus kertoo raakun esimerkiksi syövän itse vain osan suodattamastaan ravinnosta ja sylkevän loput joen pohjalle hyönteistoukille, joita puolestaan lohet ja taimenet syövät. Lisäksi raakku myllää joen pohjaa ja pitää pohjasoran hapekkaana.
Metsähallitus kertoo raakkukantojen elvyttämisen parantavan virtavesien ja vaelluskalakantojen tilaa, hyvinvointia ja luontoarvoa.
Ihmisen toiminta heikentänyt raakkukantoja
Raakun hävitessä ekosysteemistä sen mukana katoaa moni muukin laji.
Raakkukannat ovat heikentyneet monivaiheisen ihmistoiminnan tuloksena. Metsähallitus kertoo, että raakun taantumiseen ovat vaikuttaneet muun muassa uittoperkaukset, vesivoimarakentaminen sekä maa- ja metsätalouden ojitusten ja maanmuokkausten aiheuttama kiintoainekuormitus.
Raakkuja esiintyy vielä hieman yli sadassa erillisessä virtavesistössä Suomessa. Metsähallitus arvioi, että suurin osa Suomen raakkukannoista kuolee ilman elvytystoimia, sillä populaatiosta alle viidenneksen arvioidaan olevan elinvoimainen tai vain ehkä tai osin elinvoimainen.
Monisatavuotinen tuhoisa helmenpyynti kiellettiin ja laji rauhoitettiin vuonna 1955. Sen jälkeen suo- ja metsäojitukset ovat heikentäneet edelleen vedenlaatua lähes kaikissa Suomen vesistöissä. Tämä kehitys on Metsähallituksen mukaan ollut erittäin haitallista raakun lisääntymiselle.