Kolumni

Quo Vadis suo­ma­lai­nen teat­te­ri

Suomalainen teatteri syntyi vuonna 1869, kun Aleksis Kiven Lea näytelmä esitettiin suomeksi Helsingissä Suomalaisessa Seurassa.

Suomenkielinen ammattiteatteri syntyi muutamaa vuotta myöhemmin Kansallisteatterin aloitettua toimintansa. Tästä alkoi suomalaisen teatterikentän kehitys, joka tänä päivänä käsittää 46 valtionosuusteatteria.

Nyt lähes 150 vuotta myöhemmin teatteri on suuren haasteen edessä. Kataisen-Stubbin hallitusten aloittamat säästötoimet kurittavat koko teatterikenttää. Tampereen työväen teatteri ilmoitti maanantaina aloittavansa koko henkilökuntaa koskevat YT-neuvottelut, Joensuun kaupunginteatterissa neuvottelut ovat jo käynnissä. Seinäjoen kaupunginteatteri on ollut mukana säästötalkoissa mukana jo muutaman vuoden. Kunnan ja valtion avustukset ovat meillä vuosina 2014-2016 pudonneet yli 400 000 euroa.

Nyt joku voisi sanoa ”Hyvä, otetaan vaan lisää. Mihin sitä teatteria tarvitaan, en käy siellä koskaan.” Asia ei vaan ole ihan noin yksioikoinen.

Seinäjoen kaupunginteatteri on kaupungin näkyvin taideorganisaatio ja se tuottaa elämyksiä ympäri vuoden. Teatterissa on töissä yli 50 vakituista työntekijää ja kymmeniä tilapäisiä, jotka maksavat veronsa Seinäjoen alueelle. He asuvat täällä ja ostavat palveluita kotikaupungistaan. Myös teatteri hankkii tarvitsemansa tarvikkeet ja palvelunsa Seinäjoen alueelta. Seinäjoen kaupunginteatterissa käy vuosittain noin 50 000 katsojaa. Hekin ostavat teatterissakäynnin yhteydessä palveluita Seinäjoen alueelta; majoitusta, ruokailua ja vaikka polttoainetta autoihinsa. Teatteriin sijoitettu raha rikastuttaa sen toiminta-alueen taloutta eikä karkaa veroparatiiseihin.

Vaikeuksista huolimatta me Seinäjoen kaupunginteatterissa viemme jatkossakin teatterin ilosanomaa eteenpäin. Teemme naurattavia ja liikuttavia esityksiä, kehitämme oheispalveluitamme ja yhteistyötä, tulemme lähelle yleisöä, luomme hyvinvointia ja olemme meille annetun rahoituksen arvoisia.

Valtion ja kaupungin sijoittamat eurot ovat siis hyvässä käytössä. Teatterin lisäksi niillä tehdään ja ylläpidetään työpaikkoja niin Seinäjoella ja kuin ympäristökunnissakin.

Markko Heinonen

toimitusjohtaja

Seinäjoen kaupunginteatteri