Viime tiistaina lukijoilta kysyttiin kokevatko he, että heidän paikkakunnallaan on tarpeeksi turvallista pyöräillä ja miten pyöräilymahdollisuuksia pitäisi kehittää. Vastauksia verkkokyselyyn tuli runsaasti, yhteensä 184 vastausta.
Vastaajista jopa useampi kuin joka kolmas koki, että pyörällä kulkeminen ei ole liikennejärjestelyiden osalta tarpeeksi turvallista. Valtaosa, 62,5 prosenttia, vastanneista oli pääosin tyytyväisiä paikkakuntansa pyöräilymahdollisuuksiin, vaikka niissä nähtiin olevan myös kehittämisen varaa. Jopa Oulussa ei olla täysin tyytyväisiä pyörätieverkostoon, vaikka Oulua pidetään yhtenä Suomen parhaimpana pyöräilykaupunkina.
Eniten toivottiin omia ja nykyistä leveämpiä pyöräkaistoja, mutta myös ajonopeuksien alentamista ja autottomia katuja keskusta-alueille.
Tiistaina uutisessamme kerrottiin, että vain harva suomalainen tietää vuonna 1997 voimaantullutta sääntöä, jonka mukaan pyöräilijän pitää väistää autoilijaa, kun pyörätien jatke leikkaa ajoradan kohtisuoraa eikä autoilijalla ole kärkikolmiota. Väistämissääntöön haluttaisiinkin muutosta, kun tieliikennelakia uudistetaan.
Näitä keinoja lukijat ehdottavat, jotta omasta paikkakunnasta tulisi nykyistä pyöräily-ystävällisempi:
Tornio:
– Paremmat pyörätiet ja leveyttä lisää. Kaupungin keskustan ahtailla kaduilla ei voi olla yhtään tasa-arvoisessa tilanteessa autojen seassa pyöräillessä. Sen vuoksi moni pyöräilee jalkakäytävillä. Se aiheuttaa närää niin minussa pyöräilijänä kuin jalankulkijoissakin.
Kajaani:
– Enemmän pyöräilykaistoja tänne saisi tehdä. Liikenne sujuisi paljon jouhevammin, kun pyörät menisivät omilla kaistoillaan. Mallia pitäisi siis ottaa pyöräilyn mallimaasta Alankomaista.
Turku:
– Selkeitä pyöräväyliä keskustan läpi eri suuntiin. Jokirantaa pääsee "itä-länsi"-suunnassa, mutta pohjois-etelä -akseli on heikko, ja pyöräilijä saa sukkuloida tarpeettomasti.
– Pyöräilytiet, jotka menisivät keskustan läpi. Usein keskusta pitää kiertää kokonaan pyöräillessä.
– Lisäämällä pyöräteitä ja poistamalla autot keskustasta.
Tampere:
– Lisäisin pyöräteitä paikoilla, joissa ei niitä ole. Korjaustöiden ajaksi pitäisi tehdä vaihtoehtoinen reitti myös pyörille, ei vain jalankulkijoille.
– Liikennevalojen toimintaa tulisi muuttaa enemmän jalankulkijoita ja pyöräilijöitä suosiviksi.
– Pyöräilyn pääreitit tulisi viitoittaa selvästi. Vähän pyörällä liikkuvan on nykyisellään vaikea löytää järkevä reitti ohittaa keskusta.
– Eriytetyt punaisella ja katkoviivoilla maalatut pyörätiet johdonmukaisesti koko kantakaupunkiin. Nyt ei kukaan tiedä, missä pyörätiet menevät vai meneekö ollenkaan. Kävelijät kävelevät pyöräteillä, koska ne eivät monessa paikkaa eroa mitenkään jalkakäytävästä.
– Reunakivet pois risteyksistä. Yhtenäisiä pyörätiereittejä esimerkiksi Hervannasta Ikeaan.
Oulu:
– Enemmän pyöräkaistoja. Jos pyöräkaista on samalla tasolla jalankulkuväylän kanssa, kuten Kirkkokadulla, se on yleensä täynnä jalankulkijoita.
– Yhdistetyt kevyen liikenteen väylät, joilla saa pyöräillä, ovat turhan ahtaita, kuten osassa Asemakatua ja Uuttakatua.
– Suojatietä ylittäessä monessa paikassa on korkeat kadunreunat. Vaikka pyörällä siitä ei periaatteessa saisi ajaa, vaan pitäisi taluttaa, niin suurin osa kuitenkin pomputtelee korkeista reunoista ja se on epämukavaa.
Rovaniemi:
– Enemmän turvallisia pyöräteitä. Itse vältän esimerkiksi keskustassa pyöräilemistä ihan oman tuvallisuuteni vuoksi. Jos haluan keskustasta jonnekin pyörällä, niin joudun taluttamaan pyörän aina jonnekin turvallisempaan paikkaan ennen kuin uskallan nousta pyörän päälle.
Helsinki:
– Baana jatkettava Lauttasaaren läpi Katajaharjuun ja Koivusaareen.
JOHANNA JUUPALUOMA/LÄNNEN MEDIA