Karlsson ei ollut itse pyöräilyihmisiä eikä omistanut tuohon aikaan edes pyörää. Niinpä kohtaaminen oli hänelle mielenkiintoinen.
– Inhosin teinivuosinani pyöräilyä, enkä mielelläni polkenut edes pieniä arkimatkoja. Mietin tuolloin, että kuka hullu tekee jotain noin poikkeuksellista, Karlsson kertoo.
Jotakin jäi kuitenkin itämään Karlssonin kuunnellessa maailmanmatkaajien tarinoita. Kun myöhemmin eteen tuli tilanne, että uuteen työpaikkaan oli mahdotonta päästä julkisilla kulkuvälineillä, Karlsson joutui vakavasti punnitsemaan pyörän hankintaa.
