Puu-uk­ko­kan­sa kohtaa Hossan kal­lio­maa­lauk­set

Yli sata puu-ukkoa ja -akkaa muodostavat Puuhippa-teoksen, joka on nyt opastuskeskuksessa Hossassa.
Yli sata puu-ukkoa ja -akkaa muodostavat Puuhippa-teoksen, joka on nyt opastuskeskuksessa Hossassa.

Uuteen kansallispuistoon sijoittuvan teoksen tekijöihin kuuluu niin partiolaisia, mielenterveyskuntoutujia kuin kehitysvammaisia.

Yli sata erinäköistä puu-ukkoa ja -akkaa odottaa uuden kansallispuiston avajaisia Hossan opastuskeskuksessa. Hahmojen aihioina on ollut esimerkiksi lautaa, halkoja, palikoita, kauhoja ja paistinlastoja.

Lopputuloksena on syntynyt Puuhippa-niminen taideteos, jossa puu-ukot ja -akat on ryhmitelty kuvitteellisen metsän sopukoihin. Ajatuksena on, että metsä on ihmisten yhteinen sija, ja ihminen voi olla siellä tarvittaessa ryhmässä tai erillään muista.

Kolmen kainuulaistaiteilijan vetämiin työpajoihin on osallistunut partiolaisia, kehitysvammaisia, hoivakotien asukkaita ja mielenterveyskuntoutujia. Metsähallituksen tilaama teos on tehty Suomi 100 -hengessä, yhdessä muiden kanssa.

Kuhmossa pajoja veti taidemaalari Urho Kähkönen, joka on ohjannut kansalaisopistossa Kuhmossa yhteisöllisiä taideteoksia. Hän sanoo, että taide pyrkii vaikuttamaan aina katsojan hyvinvointiin, mutta yhteisöllinen taide vaikuttaa myös tekijän hyvinvointiin.

- Se on arjesta poikkeamista, joka lisää tekijöiden itsetuntoa. Tekijät tulevat ihmisten ilmoille, näkyviksi, Kähkönen kertoo.

Kuntoutuja Markku Kinnunen teki oman puu-ukkonsa oksaisesta kuusipuusta. Viimeksi Kinnunen kertoo tehneensä puutöitä kansakouluaikoina.

- Minusta oli mukava tehdä tätä muiden kanssa. Ei ihminen ole luotu makaamaan ja istumaan. Jokainen voi tehdä omien voimavarojensa mukaan.

Kinnunen aikoo mennä katsomaan Hossaan sekä valmista työtä että kuuluisia kalliomaalauksia.

Kivikauden ihmisen maalaamat kalliomaalaukset ovat yksi uuden kansallispuiston päänähtävyyksistä. Vaikka Värikallion kolmiopäiset hahmot eivät olleet lähtökohtina työssä, ne tulivat keskusteluissa esiin. Kähkönen sanoo, että kalliopiirrokset päivitettiin puu-ukkoja tehdessä.

- Kalliomaalauksilla on todennäköisesti ollut yhteisöllinen funktio, ja samalla tavalla meilläkin on yhteisöllisyys läsnä, Kähkönen sanoo.

Hänelle kalliomaalaukset kertovat myös siitä, että kautta aikain taide on ollut ihmisessä itsessään ja ihmisellä on ollut aina tarve maalata tai piirtää päänsisäisiä asioita näkyviin.

Paltamolaisen Vaarojen vaeltajat -lippukunnan lapset työstivät lautaa sahoilla ja puukoilla ja viimeistelivät hahmot persoonallisesti. Ohjaaja, keramiiikkataiteilija Kaarina Kuusisto-Lukkari sanoo, että työskentely toi mieleen puhdetyöt nuotiolla metsän keskellä.

Suomussalmella keramiikkataiteilija Ulla Harju ohjasi muun muassa ammattiopisto Luovin kehitysvammaisten opiskelijoiden ryhmää.

- Kaikki lähtivät tekemään ennakkoluulottomasti yhteistä juttua, Harju sanoo. Hän pitää lopputulosta hyvin suomussalmelaisen näköisenä.

Paikkakunnalla on myös Reijo Kelan tunnettu teos Hiljainen kansa, jossa on satoja turvepäisiä hahmoja pellolla viitostien varrella. Se pysäyttää ohikulkijoita vuodenajasta riippumatta.

Idea puu-ukoista on lähtöisin Metsähallituksen tiedottajalta Sini Salmirinteeltä, joka syksyllä kävi Hossan Laukkujärven kämpällä. Pelkistetyssä kämpässä ei ollut juuri muuta kuin lautalavetti, kamina ja hylly - jossa nökötti kolme puu-ukkoa. Joku oli veistänyt ne omaksi ja muiden iloksi.

Kämpän kolmikosta tuli sytyke uudelle Suomi 100 -teokselle.

Hossan uusi kansallispuisto sijoittuu Suomussalmen, Kuusamon ja Taivalkosken alueille. Se on Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kansallispuisto ja Suomen 40. kansallispuisto. Avajaisia vietetään 17. kesäkuuta.

-
Ilmoita asiavirheestä