Presidentti Vladimir Putinin kevään hallitusvalinnat ennakoivat, alkaako Venäjä uudistaa talouttaan. Suomalaisten liiketoimintaa voi hidastaa voimapolitiikan jatko.
Suomalaiset Venäjän-kaupan asiantuntijat odottavat, että presidentti Vladimir Putinin kevään hallitusvalinnat antavat ensimakua hänen talouslinjastaan.
–Tämä kausi näyttää sen, miten Putin haluaa nimensä historiaan: talouden uudistajana vai voimapolitiikan kautta, toteaa EK:n Venäjän-johtaja Petri Vuorio Lännen Medialle.
Sunnuntaina uudelleenvalittu Putin valitsee uuden hallituksensa toukokuussa.
Pääministeri Dmitri Medvedevin mahdolliseksi haastajaksi on nousemassa Venäjän keskuspankin pääjohtaja Elvira Nabiullina, jonka valinta antaisi talousuudistuksia lupailevan viestin.
–Paineet talousuudistusten tekemiseen kasvavat jatkuvasti. Edellinen presidenttikausi oli venäläisille pettymys talouden kannalta, sanoo Suomalais-Venäläisen kauppakamarin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen.
Venäjän talousuudistusten tarve on mittava. Suurvaltapolitiikka ei ainakaan nopeuta uudistuksia, eikä Putin siitä luovu.
–Yhdessä harvoista vaalikampanjapuheistaan Putin painotti talouden uudistuksia. Siinä yhteydessä hän totesi, että Venäjä ei luovu ulkopolitiikassa saaduista voitoista tai suurvalta-asemastaan, Vuorio kertoo.
Venäjän talouden ongelmia ovat Vuorion mukaan liian valtiovetoinen talous, riippuvuus öljyn hinnasta ja eläköityvä työväestö.
Entisen talousministerin Aleksei Kudrinin esittämät uudistukset, kuten investoinnit ja teollisuuden modernisoinnit, valtion osuuden ja protektionismin vähentäminen taloudessa, pienten ja keskisuurten yritysten edellytysten parantaminen sekä koulutus- ja terveysmenojen kasvattaminen puolustusmenojen kustannuksella, voivat olla ainakin osin utopiaa.
Tosiasia on, että kansa saattaa alkaa vaatia talousuudistuksia. Rekolainen toteaa, että venäläisten ostovoima on heikko, ja hitaasti kasvava talous jää koko ajan jälkeen muista maista.
Suomalaisten yritysten vienti Venäjälle on nousemassa aallonpohjasta hitaasti. Viime vuonna vienti kasvoi 3,4 miljardiin euroon, mikä 15 prosenttia enemmän kuin vuoden 2016 pohjalukemissa.
–Viennin kasvu riippuu suoraan siitä, millainen on ruplan kurssi ja ostovoima Venäjällä, Rekolainen sanoo.
Suomalaisyrityksillä voisi olla nykyistä merkittävämpi rooli, mikäli Venäjä lähtisi uudistusten tielle.
–Suomalaiset ovat koneiden ja laitteiden viejiä. Infrastruktuurihankkeissa, kuten jätehuollossa, digitalisaatiossa, metsäteollisuudessa ja rakentamisessa olisi potentiaalia enemmänkin, luettelee Rekolainen.
Sitten on vielä arvaamaton tekijä. Moni asia riippuu presidentti Vladimir Putinista. Tällä hetkellä Putin on riidoissa Britannian kanssa. Britit syyttävät Venäjää vakoilijan myrkyttämisestä ja ovat karkottaneet venäläisdiplomaatteja. Tästä tai jostain muusta Putinin päähänpistosta voi seurata uusia pakotteita.
–Se ei ole bisnesmaailman kannalta toivottava kehityssuunta, Rekolainen sanoo.
EK:n Petri Vuorion mukaan tälläkin hetkellä on voimassa EU:n pakotteita venäläisille pankeille, yrityksille ja yksityishenkilöille. Venäjän vastapakotteet taas ovat iskeneet suomalaiseen elintarvikevientiin.
Liiketoiminta Venäjällä on suomalaisille turvallista, kunhan järki pysyy mukana.
–Turvallisuusasiat eivät ole enää huolenaihe, toisin kuin 1990-luvulla. Kotiläksyt ja paperiasiat pitää olla tehtynä huolellisesti, ja pitää olla varasuunnitelman varasuunnitelmat, evästää Vuorio.
Vuorio muistuttaa, että suomalaiset ovat Euroopan parhaimpiin kuuluvia Venäjän-asiantuntijoita, vaikka sitä ei itse aina ymmärretä.
Joonas Kuikka
