Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) sanoo, että hallitus pitää kiinni tavoitteestaan vakauttaa velkasuhde vaalikauden loppuun mennessä.
– Mikäli ja kun näyttää siltä, että se ei tehdyillä toimilla toteudu, olemme sitoutuneita tekemään enemmän, Purra sanoi tiedotustilaisuudessa maanantaina.
– Hallituksella ei ole tällä hetkellä lisäsäästöihin tai sopeuttamistoimiin liittyviä neuvotteluita, mutta pääministerin kanssa olemme tästä asiasta samaa mieltä ja syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä näitä voimme tarkistaa, hän jatkoi.
Purra viittasi valtiovarainministeriön (VM) tuoreeseen talousennusteeseen, jonka mukaan velkasuhteen taittaminen vaatisi noin miljardin euron säästöjä vielä tämän hallituskauden aikana.
– Omasta mielestäni emme ole kyenneet säästämään riittävästi, Purra sanoi.
Hän kertoi olevansa henkilökohtaisesti valmis lisäsäästöihin, jotka kohdistuvat "toissijaisiin menokohteisiin". Leikattavaa löytyisi esimerkiksi kehitysavusta, yritys- ja järjestötuista sekä "tehottomista" tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoista.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoon kohdistuvia leikkauksia Purra ei aio esitellä.
Myös pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoo, että hallitus on valmis tekemään tarpeen niin vaatiessa myös uusia säästötoimia.
– Meillä löytyy toimeenpanokykyä ja päätöksentekokykyä. Jos jokin hallituspuolueita yhdistää, se on halu laittaa Suomen talous kuntoon, Orpo kommentoi eduskunnassa toimittajille.
Orpo sanoi, että seuraavat mahdolliset päätöksentekopaikat ovat budjettiriihessä ja ensi keväällä kehysriihessä. Hän huomautti, ettei ensi vuoden budjetin pohjana käytetä nyt julkaistua ennustetta, vaan valtiovarainministeriön syysennustetta.
VM:n maanantaina julkaistun ennusteen mukaan julkisen talouden velkasuhteen odotetaan kasvavan koko hallituskauden ajan. Ennusteen mukaan julkisyhteisöjen velka on tänä vuonna 86,1 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen, ensi vuonna 87,4 prosenttia ja hallituskauden lopussa 87,7 prosenttia vuonna 2027.
Velkasuhteen vakauttaminen on ollut Orpon hallituksen keskeisiä taloustavoitteita. Ylijohtaja, osastopäällikkö Mikko Spolander valtiovarainministeriöstä arvioi sen saavuttamista aiemmassa tiedotustilaisuudessa maanantaina.
– Tässä meidän perusennusteessamme velkasuhde ei vakiinnu. Mutta onko sen mahdollista vakiintua? Ei se mahdotonta ole, mutta vaikeammaksi käy.
Spolanderin mukaan tavoitteen saavuttaminen vaatisi ennustettua nopeampaa kasvua vuosille 2026 ja 2027.
Kasvuluvut synkkenivät
Suomen talous kasvaa tänä vuonna yhden prosentin, arvioi VM aiempaa heikommassa ennusteessaan. Tuleville vuosille ministeriö ennustaa 1,5 prosentin kasvua ensi vuonna ja 1,7 prosentin kasvua vuonna 2027.
Kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset. Vielä huhtikuussa ministeriö arvioi, että bruttokansantuote voisi kasvaa 1,3 prosenttia tänä vuonna, jos tullit jäisivät lyhytaikaisiksi ja epävarmuus hälvenisi. Nyt tämä ei arvion mukaan ole toteutumassa. Tuoreessa ennusteessa on oletettu, että Yhdysvaltojen tuonnille jäävät pysyvästi voimaan noin 10 prosentin tullit.
VM:n mukaan vientiyritykset kuitenkin sopeutuvat korkeampiin tulleihin vähitellen.
– Kun samaan aikaan palkat nousevat, hintojen nousu on hidasta, korot pysyvät kohtuullisina ja ostovoima kasvaa, yksityinen kulutus ja yksityiset investoinnit alkavat elpyä ja talouden kasvu nopeutuu.
Ministeriön mukaan kotitaloudet luulevat hintojen nousevan selvästi nopeammin kuin ne todella nousevat. Todellisuudessa inflaatio on hidastunut alimpiin lukemiin sitten koronapandemian.
Suomi kuitenkin tarvitsisi ennustettua nopeampaa kasvua, valtiovarainministeriö sanoo.
– Ilman sitä Suomen julkinen talous ei pysty täyttämään hyvinvointivaltion palvelulupausta pidemmällä aikavälillä.
Alijäämä pienenee "piinallisen hitaasti"
Suomen julkisen talouden alijäämä pienenee ministeriön mukaan lähivuosina "piinallisen hitaasti". Alijäämän ennustetaan tänä vuonna olevan 4,2 prosenttia bruttokansantuotteesta. Hallituskauden lopulla vuonna 2027 sen ennustetaan olevan 3,5 prosentin tuntumassa bruttokansantuotteesta.
Hallitus tavoitteli alun perin luvun painamista yhteen prosenttiin hallituskauden lopussa, mutta on sittemmin luopunut tavoitteesta.
Veronkevennykset ja puolustusmenot vaikuttavat
Valtiovarainministeriön mukaan valtiontaloutta heikentävät erityisesti hallituksen keväällä tekemät päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä.
Hallitus kertoi huhtikuussa keventävänsä esimerkiksi yritysten ja työn verotusta ja tavoittelevansa Suomen puolustusmenojen nostamista kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
VM:n Spolanderin mukaan veronkevennykset heikentävät julkista taloutta ainakin ennustejaksolla eli vuoteen 2029 asti. Sen jälkeiseen aikaan ennusteessa ei kuitenkaan oteta kantaa, Spolander huomautti.
Purra puolusti omassa tiedotustilaisuudessaan puoliväliriihen toimia ja sanoi olevansa edelleen vakuuttunut siitä, että ne olivat täysin välttämättömiä.
Hallitus on perustanut sopeutustavoitteestaan osan sille, että hyvinvointialueet tekevät omia säästötoimia ja että työllisyys paranee. Ministeriön mukaan hyvinvointialueet eivät kykene säästämään aivan niin paljon kuin hallitus on halunnut ja osa työllisyyden lisäyksestä toteutuu vasta hallituskauden jälkeen.
Myös korkomenojen kasvu jatkuu, vaikka korkotaso on viime aikoina laskenut. Kun tänä vuonna korkomenot ovat arviolta 3,3 miljardia euroa, VM ennustaa niiden nousevan 5,4 miljardiin euroon vuoteen 2029 mennessä. Se olisi lähes viisi prosenttia valtionhallinnon kokonaismenoista.
Karu arvio velkasuhteen kasvusta
Tällä kertaa valtiovarainministeriö julkisti myös keskipitkän aikavälin ennusteen. Sen mukaan julkisen talouden velka olisi jopa yli 90 prosenttia bruttokansantuotteesta vuonna 2029.
Keskipitkällä aikavälillä talouskasvua ennustetaan kohtalaiseksi. Ennusteen mukaan bruttokansantuote kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2028 ja 1,6 prosenttia vuonna 2029.
Kasvun ennustetun piristymisen taustalla ovat erityisesti puolustusmenojen lisäykset ja myös yksityisten investointien vilkastuminen.