Jalkaväkimiinoista tulisi käydä keskustelua, sanoo Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola MTV:n uutisille.
Jaakkolan mukaan turvallisuusympäristö on muuttunut merkittävästi sen jälkeen, kun Suomi luopui jalkaväkimiinoista ja liittyi Ottawan sopimukseen vuonna 2012.
– Sopimukseen liittyminen ja korvaavat hankinnat kuvastivat sen maailmanajan tapahtumia. Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen. Esimerkiksi venäläisten käyttämä jalkaväen massamainen käyttö on luonut vähän uuden asetelman siihen, millä tavalla meidän pitää valmistautua sotilaalliseen voimankäyttöön, Jaakkola sanoi MTV:lle viitaten Venäjän sotatoimiin Ukrainassa.
Jaakkola ei ota haastattelussa suoraan kantaa siihen, pitäisikö Suomen irtaantua Ottawan sopimuksesta, sillä päätös on poliittinen.
Hän kuitenkin kävisi keskustelua paitsi jalkaväkimiinoista, myös uusista puolustusteknologioista.
Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja, kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra kertoo STT:lle pitävänsä Jaakkolan avausta merkittävänä. Hänen mielestään on hyvä, jos asiasta keskustellaan.
– (Se) on syytä ottaa vakavasti ja tällaista keskustelua on hyvä käydä. Yhdyn hänen arvioihinsa näistä perusteluista, että turvallisuusympäristö on dramaattisesti muuttunut siitä tilanteesta, jossa oltiin, kun Ottawan sopimusta ratifioitiin.
Ollaanko tässä siis aloittamassa jotain poliittista prosessia sopimuksesta irtautumiseksi?
– Minulla ei sellaista ole tiedossa eikä asia myöskään ole hallitusohjelmassa, Kopra sanoo.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) kommentoi Jaakkolan avausta viestipalvelu X:ssä.
– Mikä puolue on ollut tässäkin asiassa koko ajan oikeassa? Sen paremmin ulkoisen kuin sisäisen turvallisuuden suhteen ei pidä tehdä höpöideologisia valintoja. Jotkut asiat kun eivät koskaan muutu, Purra kirjoitti.
Entinen puolustusministeri, keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) sanoi MTV:lle, että asia olisi syytä ratkaista parhaillaan valmisteltavan puolustusselonteon yhteydessä.
– Jos tätä asiaa (Ottawan sopimuksesta irtautumista) esitetään selonteossa, niin keskusta kyllä tukee sitä, sanoo Kaikkonen MTV Uutisille Oulussa keskustan puoluevaltuuston kokouksen yhteydessä.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala taas sanoi Ylen Ykkösaamussa jalkaväkimiinoista virinneen keskustelun olevan tarpeellista. Haukkala sanoo, että miinat ovat tehokas asejärjestelmä ja niistä kannattaa käydä keskustelua.
STT pyysi ulkoministeri Elina Valtoselta (kok.) kommentteja asiaan, mutta hän kieltäytyi, kuten myös presidentti Alexander Stubb. Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei ole vastannut STT:n haastattelupyyntöön.
Vetäytyminen mahdollista ilmoituksella
Suomi liittyi jalkaväkimiinat kieltävään Ottawan sopimukseen vuonna 2012, kun eduskunta oli hyväksynyt asian vuonna 2011. Yksi syy sopimuksen laatimiselle on se, että jalkaväkimiinojen katsotaan aiheuttavan pysyvää haittaa siviileille.
Suomen tavoin yli sata muuta maata on allekirjoittanut sopimuksen. Esimerkiksi Yhdysvallat ja Venäjä eivät sopimusta ole kuitenkaan ratifioineet.
Ottawan sopimuksen sääntöjen mukaan jokaisella sopimusvaltiolla on oikeus vetäytyä sopimuksesta. Asiasta tulee ilmoittaa muun muassa muille sopimusvaltioille ja YK:lle, ja vetäytymisasiakirjaan tulee sisällyttää yksityiskohtainen selitys vetäytymisen perusteista.
Vetäytyminen tulee voimaan vasta kuuden kuukauden kuluttua siitä, kun vetäytymisasiakirjan tallettaja on vastaanottanut sen. Jos kuitenkin tämän kuuden kuukauden määräajan päättyessä vetäytyvä sopimusvaltio on osallisena aseellisessa konfliktissa, vetäytyminen ei tule voimaan ennen kuin aseellinen konflikti on päättynyt.
Ukraina voi saada jalkaväkimiinoja
Washington Post kertoi aiemmin tällä viikolla yhdysvaltalaisiin virkamieslähteisiin nojaten, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden olisi antanut luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja.
Lehden lähteiden mukaan Bidenin hallinto on syvästi huolissaan Venäjän viime viikkojen hyökkäyksistä Ukrainan etulinjoja vastaan ja näkee kiireellisen tarpeen hillitä etenemistä. Pentagon puolestaan uskoo, että miinojen toimittaminen on yksi hyödyllisimmistä toimista, joita Bidenin hallinto voi tehdä auttaakseen hidastamaan Venäjän hyökkäystä.
Washington Postin lähteiden mukaan miinojen käyttö rajoitettaisiin Ukrainan alueelle, ja niiden käytön odotetaan keskittyvän Ukrainan itäosiin.
Keskustelua käyty Suomessa
Kesällä Ilta-Sanomat kysyi puolueiden näkemyksiä aiheista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä sanoi lehdelle, ettei Ottawan sopimusta olisi koskaan pitänyt hyväksyä.
Pääministeripuolue kokoomuksen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Mari-Leena Talvitie taas viittasi kokoomuksen puoluekokouspäätökseen, jonka mukaan Ottawan sopimukseen liittyminen oli virhe.
– Vuodesta 2014 lähtien kokoomus on ollut sillä kannalla, että sopimuksesta on syytä irrottautua, hän sanoi lehdelle.
Kriittisimmin sopimuksesta irtautumiseen suhtautuivat vihreät ja vasemmistoliitto. Vasemmistoliiton nykyinen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi Ilta-Sanomille, että sopimus on yksi maailman kattavimmista ja allekirjoitetuimmista humanitaarisista aseidenriisuntaan liittyvistä sopimuksista, jonka tarkoitus on suojella siviileitä sotien aikana ja niiden jälkeen.
Jaakkolaa edeltänyt aiempi Puolustusvoimien komentaja Timo Kivinen taas sanoi Ylelle vuonna 2022, että Ukrainan sota edellyttää Suomelta kansallisen puolustuskyvyn vahvistamista, mutta jalkaväkimiinojen palauttaminen ei ole keino siihen.
