Eduskunnan puolustusvaliokunta katsoo puolustusselontekoa koskevassa mietinnössään, että Puolustusvoimien on laitettava droonisodankäyntiin merkittävästi lisää resursseja. Tätä kehittämistyötä on tehtävä tiiviissä yhteistyössä Ukrainan kanssa, sillä ukrainalaisilla on paras ymmärrys droonisodankäynnin kehittymisestä, valiokunta katsoo.
– Valiokunta pitää tärkeänä, että suomalainen puolustusteollisuus hakee ennakkoluulottomasti yhteistyömahdollisuuksia ukrainalaisten kanssa, toteaa valiokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) valiokunnan tiedotteessa.
Valiokunnan kuulemien asiantuntijoiden mukaan Ukrainan sota on edennyt pääosin tavalla, johon suomalaisessa puolustussuunnittelussa on varauduttu. Uutta on kuitenkin miehittämättömien ilma-alusten eli droonien rooli.
Valiokunta julkaisi mietintönsä keskiviikkona. Selonteolla linjataan Suomen puolustusta, sen järjestelyjä ja kehittämistä 2030-luvulle.
Autto totesi myöhemmin tiedotustilaisuudessa, että Suomen puolustuksen perusratkaisut säilyvät tulevaisuudessakin asevelvollisuuteen perustuvan laajan reservin kouluttamisen varassa tukeutuen suomalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon.
Venäjän todetaan olevan pysyvä ja vakava uhka Suomelle.
Selonteon ajantasaisuus kyseenalaistettiin
Autto korosti, että mietintöä on tehty aikana, jossa turvallisuusympäristö on ollut poikkeuksellisen voimakkaassa muutoksessa. Tästä syystä on esitetty kysymyksiä siitä, onko selonteko yhä ajan tasalla.
– Mielestäni se on sitä mitä suurimmassa määrin, Autto sanoi.
Selonteon lähetekeskustelun yhteydessä helmikuussa oppositiopuolueet keskusta ja vasemmistoliitto toivat esille, että selontekoa tulisi päivittää Yhdysvaltain muuttuneen politiikan takia. Selonteko julkaistiin joulukuussa, minkä jälkeen Yhdysvaltain ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on presidentti Donald Trumpin valtaannousun myötä tapahtunut raju muutos. Myös kansainvälisen politiikan professori Tuomas Forsberg on tuonut esiin, että selonteko tulisi kirjoittaa osittain uusiksi, koska sotilasliitto Naton pelote on osittain rapautumassa.
Autto sanoi, että mietintöön on kirjattu ne toimintamallit, joilla nopeasti muuttuvassa ympäristössä tulee toimia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, miten eduskunta pidetään kaiken tarvittavan informaation äärellä. Suomen puolustuksen peruskulmakivissä, eli omassa uskottavassa puolustuksessa ja Nato-liittokunnan jäsenyydessä, ei hänen mukaansa ole tapahtunut muutoksia.
– Näissä ei ole tapahtunut mitään muutoksia, vaan näitä kehitetään kaiken aikaa vastaamaan ajan tarpeisiin.
Autto korosti, että selonteossa kyse on pitkäjänteisestä suunnittelusta ja suurista linjoista.
Vasemmistoliitolta vastalause
Vasemmistoliitto jätti mietintöön vastalauseen. Se toteaa olevansa isoista linjoista yhtä mieltä muiden ryhmien kanssa, mutta katsoo, ettei selonteko huomioi tarpeeksi Suomen riippuvuuksia muuttuvassa ja vaikeassa turvallisuusympäristössä.
Puolustusvaliokunnan jäsen Timo Furuholm (vas.) toteaa tiedotteessa, ettei selonteossa huomioida riittävästi Yhdysvaltojen politiikan muutosta ennalta arvaamattomaksi. Hän arvostelee myös sitä, että Israel nostetaan selonteossa Suomen olennaiseksi kumppaniksi puolustusmateriaaliyhteistyössä.
– Kansanmurhaan ja sotarikoksiin syyllistyvä kumppani aiheuttaa puolustuspoliittisen riskin eikä sovi Suomen ulkopoliittiseen linjaan. Vasemmistoliiton mielestä asekauppa Israelin kanssa on lopetettava, Furuholm sanoo.
Autto totesi valiokunnan painottavan hankintojen osalta sitä, että ne tukevat Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaa. Niitä tehtäessä tulee huolehtia siitä, että huoltovarmuus erityisesti asejärjestelmissä tulee kaikissa tilanteissa turvattua.
– Kun arviointia hankintakumppaneista tehdään, niin nämä edellä mainitut näkökulmat otetaan huomioon, Autto sanoi.
Yhteistyötä "korsu-hengessä"
Valiokunnan mietintö oli erittäin laaja, kaikkiaan 37 sivua. Kuultujen asiantuntijoiden luettelo oli nelisivuinen.
Tiedotustilaisuudessa paikalla olleiden eduskuntaryhmien valiokuntavastaavien joukosta kiiteltiin sitä, että asiassa on tehty hyvää yhteistyötä myös yli hallitus-oppositio-rajan. Valiokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola (kesk.) sanoi, että yhteistyötä on tehty korsu-hengessä.
Myös SDP:n Mika Kari alleviivasi sitä, että Suomessa on ollut hyvä tapa ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa käsitellä asioita laajassa parlamentaarisessa vuoropuhelussa ja hakea yksituumaisuutta.
– Ja tälläkin kertaa siinä varsin hyvin onnistuttiin.
