Hallituksen tavoitteena on tehdä ensi vuoden aikana esityksiä Puolustusvoimien valmiuden parantamiseksi.
Lainmuutoksilla halutaan lyhentää reserviläisten kutsumisaikaa, saada lupa käyttää varusmiehiä valmiudellisissa tehtävissä ja poistaa kertausharjoitusten kokonaismäärän katto, kertoo puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) erityisavustaja Petteri Leino.
– Yksi tärkeä kohta on, että Puolustusvoimat voisi antaa virka-apua muillekin viranomaisille eli esimerkiksi aseellista virka-apua Rajavartiolaitokselle, Leino sanoo.
Nyt laissa on määritelty Puolustusvoimien toimivaltuudet sen omalla alueella, muttei alueen ulkopuolella. Nyt oikeudet ulkopuolellakin halutaan määritellä.
– Ensi vuonna on tavoite saada näissä asioissa hallituksen esitys, mutta prioriteettijärjestystä ei vielä ole, Leino sanoo.
Valmiutta parannetaan Ukrainan kriisin vuoksi.
– Ministeriö ymmärtääkseni tahtoo, että nopeimmin etenevissä olevat lakialoitteet olisivat keväällä eduskunnan käsittelyssä tai ainakin etenisivät prosessissa, Puolustusvoiminen viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa sanoo.
Pohjalaisen saamien tietojen mukaan sopimuksia nopeaan palvelukseen ovat allekirjoittaneet myös erikseen valitut kertausharjoituksissa käyneet reserviläiset, jotka ovat suorittaneet varusmiespalveluksensa vuosia sitten.
Tiedotusvälineissä on uutisoitu aiemmin, että niin kutsuttuja sitoumussopimuksia on tehnyt osa kotiutuvista varusmiehistä.
Sopimuksen perusteella he sitoutuvat tulemaan palvelukseen heti, kun muilta velvoitteiltaan pääsevät. Sopimus ei ole sitova.
Nämä joukot puolustavat Suomea sotilaallisesti tai antavat virka-apua muille viranomaisille.
– Sopimuksen perusteella pystymme olemaan suoraan yhteydessä reserviläisiin ja kertomaan, että nyt heitä tarvitaan palvelukseen, Kalliomaa kertoo.
Kun he astuvat palvelukseen varuskunnassa, he saavat samalla palvelukseenastumismääräyksen.
Nykyisen lain mukaan kertausharjoituksissa on kolmen kuukauden kutsuaika. Siksi Puolustusministeriö valmistelee siihen lainsäädännön muutosta.
Lainmuutoksilla halutaan myös mahdollistaa varusmiesten käyttö joissakin valmiudellisissa tehtävissä. Nyt heitä ei voi lain mukaan käyttää niissä.
– Se olisi itse asiassa paluuta vanhaan, jolloin heitä voitiin käyttää valmiudellisissa tehtävissä sen jälkeen, kun heillä oli sotilaan perusvalmiudet, Kalliomaa sanoo.
Nämä olisivat joustavia keinoja.
Viranomaiset ottavat järeät keinot käyttöön, jos Suomen turvallisuustilanne heikkenee kovasti. Silloin presidentti määrää liikekannallepanon ja reserviläiset ylimääräiseen palvelukseen.
TIINA JUUJÄRVI