Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo, että Suomi on päättänyt liittyä sotilasliitto Naton PURL-aloitteeseen. Kyse on aloitteesta, jossa Nato-maat tukevat Ukrainaa aseilla, joita ne ostavat Yhdysvalloilta.
– Näemme, että on ratkaisevaa, että Ukraina saa kriittiset aseet Yhdysvalloilta, Häkkänen sanoi.
Häkkänen kertoi asiasta saapuessaan Naton puolustusministerikokoukseen Brysselissä.
Vielä elokuussa Häkkänen suhtautui Suomen osallistumiseen osin varauksella. Hän sanoi tuolloin STT:lle, että Suomen "niukat määrärahat" on tällä hetkellä sidottu asehankintoihin Ukrainalle kotimaan puolustusteollisuudelta.
Pohjoismaista Ruotsi, Norja ja Tanska ilmoittivat aiemmin osallistuvansa aloitteeseen yli 400 miljoonan euron arvoisella summalla. Myös Hollanti on osallistumassa 500 miljoonan euron summalla.
Tanskan puolustusministeriön mukaan Pohjoismaiden rahoilla Ukrainalle toimitetaan muun muassa Patriot-ilmatorjuntaohjuksia.
Stubb: Suomen osallistuminen vahvistetaan pian
Presidentti Alexander Stubbin mukaan Suomi päätti lähteä mukaan hankkimaan Ukrainalle yhdysvaltalaisia aseita koska haluaa varmistaa, että Ukraina saa tehokkaimman ja parhaimman kaluston. Lisäksi Suomi halusi olla mukana verrokkimaiden eli muiden Pohjoismaiden tavoin.
– Kolmas syy on tietysti se, että olemme osa liittokuntaa. Ja tässä liittokunnassa meidän tavoitteemme on tukea Ukrainaa kaikin mahdollisin keinoin. Nyt päätös on ainakin periaatteellisella tasolla tehty ja sen hintalappu kerrotaan myöhemmin, Stubb sanoi Mikkelin-vierailunsa yhteydessä keskiviikkona.
Ruotsi, Tanska ja Norja ovat kertoneet osallistuvansa Ukrainan tukemiseen yhteensä yli 400 miljoonalla eurolla.
– Sellaisista summista ei ole Suomen kohdalla kyse, Stubb sanoi.
Stubb kertoi pitävänsä päätöstä hyvin tärkeänä ulkopoliittisena toimena. Virallinen päätös asiasta syntyy Stubbin mukaan nopealla aikataululla.
Stubb kertoi keskustelleensa aloitteesta myös Naton pääsihteeri Mark Rutten kanssa, joka korosti, miten tärkeä kysymys on liittokunnassa.
– Olen hyvin tyytyväinen siitä, että hallitus on kyennyt tämäntyyppiseen päätökseen. Se on osoitus jälleen siitä, että Suomeen ja suomalaisiin voi luottaa ja että meillä on ulkopoliittista pelisilmää ja että meidän yhteistoiminta toimii. Erinomaista toimintaa pääministeriltä, valtiovarainministeriltä, puolustusministeriltä ja ulkoministeriltä, Stubb kiitteli.
Espanja tapetilla
Naton puolustusministerit kokoontuvat Brysseliin keskustelemaan muun muassa itäisen Euroopan puolustuksen vahvistamisesta.
Yhtenä aiheena on ilma- ja ohjuspuolustuksen vahvistaminen, joka on noussut entistä ajankohtaisemmaksi viimeaikaisten droonihäirintätapausten ja ilmatilaloukkauksien vuoksi.
Lisäksi ministerit keskustelevat muun muassa siitä, miten Naton kesällä sopima uusi viiden prosentin puolustusmenotavoite konkretisoituu suorituskyvyiksi. Katseet ovat suuntautuneet etenkin Espanjaan, joka on antanut ristiriitaisia viestejä tavoitteeseen sitoutumisesta.
Yhdysvallat on kuitenkin viestinyt, että se odottaa kaikkien Naton maiden sitoutuvan tavoitteeseen. Presidentti Donald Trump on uhannut Espanjaa seurauksilla, mikäli se ei toteuta tavoitteita.
"Painava kokouksien sarja"
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi kokoukseen saapuessaan, että Nato ja EU tekevät yhteistyötä Euroopan droonimuurin rakentamisessa.
Rutten mukaan Nato vastaa droonimuurin sotilaallisesta puolesta, kun EU käyttää sisämarkkinoiden "pehmeää valtaa" ja huolehtii siitä, että rahoitusta on saatavilla.
Brysselissä kokoontuu myös Ukrainan materiaalitukea koordinoiva tukiryhmä, joka keskustelee Ukrainan tuen jatkosta. Rutten mukaan Nato-liittolaiset ovat sitoutuneet nyt kahden miljardin euron edestä asehankintoihin Ukrainalle.
Nato-kokouksen jälkeen myös EU:n puolustusministerit tapaavat illallisen merkeissä Brysselissä keskiviikkona. Kokouksessa on määrä keskustella EU-komission torstaina julkaistavasta "puolustuksen tiekartasta", jossa saatetaan kuulla lisätietoja muun muassa droonimuurista.
– Edessä on painava kokousten sarja turvallisuutemme vahvistamiseksi. Suunnittelemme Naton ja EU:n kollegoiden kanssa Naton ja Euroopan unionin itäisen sivustan puolustuksen vahvistamista sekä Naton uuden puolustusmenotavoitteen konkretisointia suorituskyvyiksi. Tähän liittyvät muun muassa ilma- ja ohjuspuolustuksen kehittäminen sekä sotilaallisen liikkuvuuden parantaminen, Häkkänen sanoi ennen kokousta tiedotteessa.
