Puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) mukaan Suomen selvitys jalkaväkimiinojen tarpeellisuudesta on valmistumassa lähiaikoina, mahdollisesti viikkojen kuluessa.
Puolustushallinnossa selvitetään parhaillaan, kannattaisiko Suomen irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta. Suomi liittyi miinakieltosopimukseen vuonna 2012.
– Me vielä hiomme viimeisiä yksityiskohtia, ja sen jälkeen esittelen sen sitten muulle valtiojohdolle. Sitten tehdään johtopäätöksiä, käydään parlamentaarinen keskustelu ja sitten tässä asiassa edetään, Häkkänen sanoi tiistaina toimittajille eduskunnassa.
Häkkäsen mukaan asiassa voidaan edetä nopeastikin, vaikkakin itse jalkaväkimiinojen ottaminen uudelleen käyttöön Puolustusvoimissa veisi vuosia. Sopimuksesta irtautumista kuitenkin edeltäisi lainvalmistelua, ja lopullisen päätöksen tekisi eduskunta. Sopimuksessa on lisäksi kuuden kuukauden irtisanomisaika.
Puola ja Baltian maat irtautumassa
Tiistaina keskustelu jalkaväkimiinoista sai vauhtia, kun Puola, Viro, Latvia ja Liettua kertoivat haluavansa vetäytyä Ottawan sopimuksesta.
Häkkänen kommentoi uutista myönteiseen sävyyn.
– Pidän hyvänä, että jokainen maa arvioi hyvin vakavasti tämän turvallisuustilanteen näkymät, että pitääkö ottaa kaikki mahdolliset keinot käyttöön.
Puolan ja Baltian maiden puolustusministerit kertoivat linjauksesta yhteisessä lausunnossaan. Ministereiden mukaan syynä on kasvanut Venäjän uhka sen hyökkäyssodan myötä Ukrainassa. Venäjän kasvaneen uhan vuoksi Venäjän rajamaat tarvitsevat enemmän joustavuutta käyttämiensä aseiden valitsemisessa, lausunnossa perustellaan.
Häkkänen sanoi tienneensä ulostulosta etukäteen, mutta Suomen selvitys ei vielä ollut valmis.
– Se ei ollut nyt vielä ratkaisukypsä heidän haluamaansa aikatauluun.
Arvioinnissa "vähän isompikin uudelleenaskellus"
Häkkäsen mukaan Suomella on myös todennäköisesti asiassa "vähän erilainen argumentaatio".
– Me teemme tämän, kuten olen aiemminkin sanonut, Suomen maantieteen puolustuksen järjestelyistä lähtien. Eli kuten tiedetään, miinat liittyvät hyvin vahvasti nimenomaan maantieteeseen, miten maata puolustetaan, minkälaiset maasto-ominaisuudet ja muut ovat.
Häkkäsen mukaan Suomi myös selvittää laaja-alaisesti erilaisten miinojen käyttöä, esimerkiksi korkean teknologian miinoja ja erilaisia kaukaa ammuttavia miinoitusjärjestelmiä.
– Tämä on vähän laaja-alaisempi selvitys, ja sen takia me arvioimme, että pitääkö ottaa vähän isompikin uudelleenaskellus tässä asiassa.
Häkkänen ei vastannut suoraan kysymykseen siitä, onko Suomen helpompaa tehdä ratkaisu, kun sen ei tarvitse enää olla niin sanotusti päänavaaja.
– Se on ehkä vähän epämääräinen laajempi keskustelukokonaisuus, minkälaisia signaalivaikutuksia tämä voi lähettää vaikka ulkopoliittisesti, ministeri muotoili.
Häkkäsen mukaan Suomi on tehnyt miinaselvitystä riippumatta siitä, tuleeko asiaan muita maita mukaan.
Kannatusta perussuomalaisista ja kristillisdemokraateista
Miinakiellosta lähteminen saa kannatusta muista hallituspuolueista. Valtiovarainministeri, perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra (ps.) kommentoi asiaa toimittajille eduskunnassa.
– Me todellakin ainoana puolueena äänestimme liittymistä vastaan, ja olemme kaikki nämä vuodet sitä esillä pitäneet myös aivan viime vuosina. Toivottavasti selvityksestä tulee sellainen tulos, että näin voidaan edetä.
Myös kristillisdemokraatit kannattaa irtautumista. Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) sanoi viestipalvelu X:ssä, että Suomen tulee päätyä samaan johtopäätökseen Puolan ja Baltian maiden kanssa.
Myös puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) kutsui Baltian ja Puolan linjausta viisaaksi ja perustelluksi.
Vuonna 1997 solmitun Ottawan sopimuksen on allekirjoittanut tai ratifioinut yli 160 maata. Joukossa ei ole esimerkiksi Venäjää, Kiinaa tai Yhdysvaltoja. Maamiinat on kielletty niiden aiheuttamien suurten siviiliuhrien määrän takia. Sopimuksen on ratifioinut myös Ukraina, mutta ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan se on silti käyttänyt niitä sodassa.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.
