Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) kertoo STT:lle, että pyysi kesällä Puolustusvoimia arvioimaan jalkaväkimiinojen tarpeellisuutta ja Ukrainan sodan oppeja.
– Käynnistin tämän selvityksen sen takia, että turvallisuustilanne on merkittävästi kiristynyt Venäjän hyökkäyssodasta johtuen. Mutta samalla on myös nähty Ukrainan sodassa, että Venäjä käyttää edelleen massamaisesti jalkaväkeä ja myös jalkaväkimiinoja, Häkkänen sanoo.
– Toisaalta myös nähdään, että miinoihin liittyvä aseteknologia on kehittynyt merkittävästi. On siis useita perusteita sille, että olemme tällaista uudelleenarviointia käynnistäneet.
Selvitystyö on kesken ja valmistunee talven aikana. Häkkänen korostaa, että kyse on vasta Ukrainan sodan oppien selvittämisestä asiassa. Hänen mukaansa vastaavaa selvitystyötä tehdään jatkuvasti.
"Komentaja kommentoi hyvin"
Keskustelu jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta virisi jälleen viikonloppuna, kun Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola kommentoi asiaa MTV:n uutisille. Jaakkola ei ottanut suoraan kantaa sopimuksesta irtautumiseen, mutta totesi Suomen turvallisuusympäristön muuttuneen sitten vuoden 2012, jolloin Suomi liittyi sopimukseen.
Häkkäsen mukaan Jaakkolan kommentti liittyi käynnissä olevaan arviointiin.
– Komentaja kommentoi tätä asiaa hyvin, ja siitä on käyty vilkas keskustelu, mikä on erittäin perusteltua. Selvitysten jälkeen on johtopäätösten aika, Häkkänen sanoo.
Venäjän sodankäynnin tapa on edelleen hyvin perinteinen jalkaväen käyttö, Häkkänen avaa pyyntönsä taustoja.
– Ja Suomen maantieteen erityispiirteet ovat sellaisia, että jalkaväkimiinat ovat olleet meille aikanaan tehokas puolustusase.
Viime viikolla kerrottiin, että Yhdysvaltain presidentti Joe Biden oli antanut luvan toimittaa Ukrainalle jalkaväkimiinoja.
Jalkaväkimiinat eivät vielä hankintalistalla
Pääministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi sunnuntaina Iltalehdelle jalkaväkimiinoihin liittyen, että Maavoimat on tulevina vuosina etusijalla Puolustusvoimien kehittämisessä.
Häkkäsen mukaan suunnitelma Maavoimien uudistamiseksi kattaa suuria kokonaisuuksia, jotka ovat vielä suunniteltavina.
– Miinat ei ole ihan suoraan sellainen järjestelmä, joka nyt olisi tässä suunnittelupöydällä.
Häkkänen sanoo, että jos jalkaväkimiinat otettaisiin takaisin Suomen puolustusjärjestelmään, olisi se myös koulutuksellinen ja puolustusteollinen kysymys.
Arviota tehdään myös aseteknologian kehityksen vuoksi.
– On perinteiset vanhan liiton sakaramiinat ja jalkaväen putkimiinat, jotka ovat keskeisiä puolustuksellisia aseita. Mutta sitten on tullut myös paljon uutta, kaukoammuttavia kuorma-ammuksia, älykkäitä miinoja, hyppymiinoja ja muuta.
Arvio tehdään puolustuksen näkökulmasta
Häkkänen korostaa, että puolustushallinnossa tehdään arviota jalkaväkimiinoista "puhtaasti Suomen puolustuksen ja turvallisuuden lähtökohdista". Esimerkiksi ulkopoliittisia tai kansainvälisen sopimusjärjestelmän näkökulmia ei tässä vaiheessa selvitetä, sillä ne kuuluvat enemmän muille hallinnonaloille.
Hallitus on antamassa puolustusselonteon eduskunnalle vielä tämän vuoden aikana. Häkkäsen mukaan vielä ei ole varmaa, ehtiikö selvitys jalkaväkimiinoista siihen.
Hänen mukaansa asia tullaan joka tapauksessa käsittelemään hallituksessa, presidentin kanssa ja parlamentaarisesti eli kaikkien eduskuntapuolueiden kesken, kun arvio on valmistunut.
Esimerkiksi vasemmistoliitosta on jo vastustettu Ottawan sopimuksesta irtautumista.
– Tehdään selvitykset ensin ja sitten ehkä jyrkemmät linjaukset. Keskustelu on vapaata ja vilkasta, toivotaan näin, Häkkänen kommentoi.
Vasemmistoliitto ei innostu miinoista
Vasemmistoliiton puheenjohtajan Minja Koskelan mielestä Suomen ei pitäisi irtautua jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
– Mehän puhumme aseesta, joka on vaarallinen siviileille. Kun se on siellä maastossa, se ei valitse sitä, astuuko siihen sotilas vai astuuko siihen lapsi, joka leikkii metsässä. Tälle on ollut ihan oikea peruste, jonka takia tätä sopimusta on tarvittu, Koskela sanoo.
Vasemmistoliiton Koskela myös huomauttaa, että Puolustusvoimille myönnettiin aikanaan lisärahoitusta jalkaväkimiinojen korvaamiseen muilla suorituskyvyillä. Puolustusvoimat on korvannut jalkaväkimiinoja esimerkiksi raskailla raketinheittimillä, lennokeilla ja viuhkapanoksilla.
– Olisi järkevää, että tätä työtä jatkettaisiin, Koskela sanoo.
Koskelan mielestä kysymyksessä tarvitaan parlamentaarista yhteistyötä. Hän nostaa esiin, että vasemmistoliiton eduskuntaryhmän mielestä keskustelu joistain ulko- ja turvallisuuspolitiikan asioista on jäänyt eduskunnassa varsin vähäiseksi.
– Tämä on yksi niistä asioista, mille olisi järkevää ottaa aikaa ja rauhaa keskustelulle. Tässä ei pidä ruveta hötkyilemään.
