Suomen puolustuspoliittisessa historiassa käännettiin torstaina uutta sivua, kun hallitus kertoi esittävänsä lakimuutosta, joka toisi päätökseensä Suomen vuosikymmeniä vanhan ehdottoman ydinasekiellon.
Hallituksen esityksen mukaan ydinräjähteiden tuominen Suomeen ja niiden kuljettaminen Suomen kautta olisi jatkossa mahdollista, mikäli se liittyisi Suomen sotilaalliseen puolustamiseen, Naton yhteiseen puolustukseen tai puolustusyhteistyöhön.
Asiasta kertovat tiedotustilaisuudessa puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sekä puolustusministeriö tiedotteessaan.
– Muutoksessa ei ole kyse sitä, että Suomi tavoittelisi alueelleen ydinaseita, tai että sellaista suunniteltaisiin Natossa. Syy ei myöskään ole Ranskan presidentin (Emmanuel Macronin) ydinpelotetta koskeva puhe tai Euroopassa käyty keskustelu yhteisestä ydinpelotteesta, Häkkänen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Muutoksia esitetään Suomen ydinenergia- ja rikoslakiin. Suomen lainsäädännössä vuosikymmeniä voimassa ollut ehdoton ydinasekielto ei vastaa Suomen tarpeita Naton jäsenenä, sanoo Häkkänen.
– Suomen on maksimoitava turvallisuuttaan, jolle kriittisintä on Venäjän aiheuttama pitkäaikainen uhka, Häkkänen sanoi.
Lakiesitys ei vaikuta velvoitteisiin, joihin Suomi on sitoutunut ydinaseita koskevissa kansainvälisissä sopimuksissa, puolustusministeri kertoi.
Suomi lähestyy Naton valtavirtaa
Häkkäsen mukaan Suomen kansallista turvallisuutta on vahvistettava osana Natoa.
– Edellytyksenä on, että kansallinen lainsäädäntö mahdollistaa liittokunnan puolustamisen, Häkkänen sanoi.
Häkkäsen mukaan Suomen lainsäädäntö muutetaan esityksellä samanlaiseksi Naton valtavirran kanssa.
Esitys lakimuutoksesta lähetetään lausuntokierrokselle ja sitten eduskunnan käsittelyyn. Kansanedustajille tarjotaan turvaluokitetut tiedot asiasta perehdyttäväksi ennen päätöstä.
Esityksen tarkoituksena on varmistaa, että Naton pelote, sisältäen kaikki sen osa-alueet, on uskottava ja muodostaa mahdollisimman korkean kynnyksen sotilaallisille toimille Suomea ja koko liittokuntaa vastaan, tiedotteessa kerrotaan.
Venäjän vastalauseeseen varauduttu
Valtionjohto on varautunut siihen, että Venäjä ilmaisee vastalauseen Suomen lakiesitykselle, kertoi Häkkänen.
Puolustusministerin mukaan Venäjä on yleensä esittänyt vastalauseen Suomen puolustuksellisista ratkaisuista. Puolustusministeri lisäsi Venäjän tietävän, että Suomi on Naton jäsen ja että siihen liittyvät ydinaseet.
Lakiesitys ei nosta riskiä Venäjän sotilaallisiin toimiin vaan vähentää sitä, Häkkänen sanoo.
Häkkäsen mukaan Yhdysvaltoja on informoitu Suomen lakiesityksestä samaan tapaan kuin kaikkia muitakin liittolaisia, eikä asiasta ole ollut erityistä yhteydenpitoa maiden välillä.
– Naton piirissä tätä pidetään sääntelyn normalisoimisena, Häkkänen sanoi.
Suomi on myös saanut kutsun Emmanuel Macronin aloittamiin keskusteluihin ydinaseista, sanoi Häkkänen.
Macron kertoi maanantaina maan kasvattavan ydinasearsenaaliaan ja tekevänsä ydinasepelotteen vahvistamiseen liittyvää yhteistyötä useiden eurooppalaisten maiden kanssa.
Nämä maat ovat Ruotsi, Tanska, Saksa, Belgia, Kreikka, Britannia, Puola ja Hollanti.
"Ei ole mennyt kuin Strömsössä"
Häkkänen ei kommentoinut aiemmin mediatietoja ydinaseisiin liittyvien rajoitusten muuttamisesta. Hän tyytyi toteamaan, että arviointityö on ollut käynnissä. Hän oli torstaina sekä puolustusvaliokunnan että ulkoasiainvaliokunnan kuultavana asiaan liittyen.
Pääministeri Petteri Orpo (kok.), puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Heikki Autto (kok.) ja ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) eivät aiemmin kommentoineet asiaa toimittajille eduskunnassa, minkälaisista mahdollisista lainsäädännön muutoksista olisi kyse. Koskinen kuitenkin kritisoi hallituksen tapaa valmistella asiaa.
– Täytyy todeta se, että tämä prosessi ei ole mennyt kuin Strömsössä, vaan on pidetty enempi ulkosaariston puolella oppositiota. Vähän odotettiin, että tämän tyyppiset asiat käsiteltäisiin laajasti parlamentaarisessa yhteistyössä.
Puolustusministeri Häkkäsen mukaan ydinaserajoituksia purkavaa esitystä ei käsitelty etukäteen parlamentaarisesti asian herkkyyden takia.
Häkkäsen mukaan valtionjohdossa päädyttiin siihen, ettei turvaluokitettuja tietoja jaeta etukäteen kaikille kansanedustajille. Viime kädessä eduskunta päättää lakiesityksestä.
Häkkänen sanoo, että asian valmistelun ei pitäisi tulla yllätyksenä. Ydinaserajoitusten purkamisesitys ei ole hänen mukaansa ideologinen kysymys, vaan kyseessä ovat suositukset puolustusalan asiantuntijoilta, ja se on jatkoa sotilasliitto Natoon liittymiselle
PS:n Mäkelä: Normilainsäädäntöä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jani Mäkelä kommentoi lyhyesti toimittajille eduskunnassa, että hänestä kyse on normaalilainsäädännöstä.
Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen totesi STT:lle, että keskusta haluaa perehtyä asiaan ensin huolella. Kaikkosen mukaan keskustan edustajat haluavat kuulla asiantuntijoita siitä, mitä mahdollisia perusteita hallituksen esitykselle on.
RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz ei halunnut kommentoida eduskunnassa ryhmäkokoukseen mennessään, onko hallitus asiassa yksimielinen.
Laajaa uutisointia viikolla
Eri mediat uutisoivat aiheesta aiemmin tällä viikolla lähteisiinsä perustuen.
IL:n tietojen mukaan muutos suhtautumisessa ydinräjähteisiin tehtäisiin ydinenergialain muokkaamisella. Helsingin Sanomat uutisoi, että ydinaseita koskevat rajoitukset keskitettäisiin vastaisuudessa rikoslain alaisuuteen. HS:n mukaan rajoitukset ovat poistumassa merkittäviltä osin.
Yle uutisoi keskiviikkoiltana, että hallitus käy keskustelua, pitäisikö Suomessa purkaa ydinaseisiin liittyviä rajoituksia.
Hallituksen lakiesitystä ydinenergialain uudistamisesta odotetaan eduskuntaan mahdollisesti jo ensi viikolla.
Uutisen päivittäminen päättynyt kello 20.20.
STT:n työryhmä: Iiro-Matti Nieminen, Saila Kiuttu, Terhi Riolo Uusivaara, Aliisa Uusitalo
