Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) sanoo, ettei Venäjän suunnitelmallista toimintaa kiinteistökaupoissa voida sulkea pois.
– Me emme tiedä, onko Venäjä koordinoimassa jotain toimintoja kiinteistöjen hankinnan tai kriittisen infran tai rajaturvallisuuden tai siirtolaisliikkeen osalta, mutta selvästikin Venäjällä on kykyä ja ehkä myös halua tällaiseen vaikuttamiseen useisiin eri maihin, sanoo Häkkänen STT:lle.
Ministeri teki keskiviikkona kuusi kielteistä lupapäätöstä EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ostajien kiinteistökaupoissa Itä-Suomessa. Päätösten kohteina ovat kiinteistöt Mikkelissä, Kouvolassa ja Imatralla sekä kolme kiinteistöä Lieksassa.
Venäläisomisteinen yritys: Koulutustila räjähdemateriaalille
Kouvolassa lupaa kiinteistön ostoon haki yritys, jonka kaikki kolme omistajaa ovat Venäjän kansalaisia. Heidän kerrotaan työskentelevän merkittävässä metallialan yrityksessä Venäjällä.
Kyseinen kiinteistö sijaitsee teollisuusalueen laidassa, ja ministeriön mukaan alueella on laajasti merkitystä sekä logistiikan että huoltovarmuuden kannalta.
Yhtiö oli ilmoittanut, että kiinteistön käyttötarkoitus olisi toimisto-, varasto- ja myyntitila sekä koulutustila räjähdemateriaalille. Ministeriölle ei kuitenkaan ollut toimitettu tarkempia tietoja tästä koulutuskäytöstä, joten rakennuksen sopivuuden siihen katsottiin jäävän osin epäselväksi.
Yhtiön aiemman taloudellisen toiminnan ei myöskään katsottu antavan viitettä kiinteistön hyödyntämisestä osana liiketoiminnan jatkuvuutta ja kasvua. Ministeriö kiinnitti myös huomiota siihen, että viranomaistietojen perusteella yhtiö ei ole harjoittanut elinkeinotoimintaa.
"Kiinteistö voisi toimia tukeutumispisteenä"
Mikkelissä kyse oli tilasta, jonka ukrainalainen yksityishenkilö halusi hankkia erään yrityksen käyttöön erityisesti ulkomaisten marjanpoimijoiden majoitustoimintaan. Tilalla sijaitsee muun muassa päärakennus, koulurakennus ja lomamökkejä.
Ministeriö arvioi, että kiinteistön aiottu käyttötarkoitus on epäuskottava. Yhtiön aiempaa toimintaa kausityöntekijöiden parissa ei pystytty todentamaan. Yhtiön liiketoiminta oli myös ollut vuosina 2021–2023 vähäistä.
Lisäksi luvanhakijaan ja yritykseen liittyy ministeriön mukaan yhteyksiä tahoihin, joiden ei voida poissulkea uhkaavan kansallista turvallisuutta ja maanpuolustusta.
Kiinteistökokonaisuuden ominaisuuksien katsottiin voivan mahdollistaa laaja-alaisen vaikuttamisen eri muotoja.
– Laaja majoituskapasiteetti voisi mahdollistaa esimerkiksi kiinteistön toimimisen tukeutumispisteenä, päätöksessä todetaan.
Kioski rautatien vieressä
Imatralla Venäjän kansalainen oli hakenut lupaa kiinteistön hankkimiseen lomakäyttöön. Ministeriö totesi, että yleisen elämänkatsomuksen ja kokemuksen perusteella kyseistä kohdetta, joka on vanha kioski rautatien vieressä, ei voida pitää lomailuun sopivana kohteena.
Ministeriön mukaan kiinteistön sijainnilla on myös merkitystä maanpuolustuksen toimintaedellytysten sekä alueellisen koskemattomuuden valvonnan ja turvaamisen kannalta. Kiinteistön hankinnan rataverkon välittömästä läheisyydestä katsotaan lisäävän mahdollisuuksia vaikuttaa liikennejärjestelmien toimivuuteen.
Lieksassa Sveitsin kansalainen halusi ostaa kolme kiinteistöä. Tässä tapauksessa luvan epäämisessä oli kyse siitä, että ministeriölle ei toimitettu riittäviä tietoja. Hakija ei myöskään ollut maksanut lupamaksua, vaikka siitä oli lähetetty kaksi maksumuistutusta. Postitse lähetetyt laskut olivat palautuneet tunnistamattoman osoitteen vuoksi.
Puolustusministeriö oli tiedustellut hänen yhteystietojaan Maanmittauslaitokselta sekä lupahakemuksen lähettäneeltä henkilöltä, mutta hakijaa ei ollut onnistuttu tavoittamaan.
Tarkoitus estää vaikutusmahdollisuudet etukäteen
Häkkäsen mukaan laaja-alaisen vaikuttamiseen liittyy kiinteästi se, että siitä on hyvin vaikea saada "millimetrin tarkkaa" todistetta.
– On vain paljon merkkejä, jotka viittaavat siihen, että tietynlaista ilmiötä on olemassa.
Häkkänen korostaa, että Venäjällä ja sitä ennen Neuvostoliitolla on ollut aiemminkin taipumusta pyrkiä rakentamaan vaikuttamisen väyliä energialla, omistuksilla ja kiinteistöillä.
Häkkäsen mukaan Venäjällä on aktiivisuutta länsimaiden kriittisen infrastruktuurin suhteen.
– Tiettyjä ilmiöitä on yleisesti tietysti havaittavissa ehkä laajemminkin Euroopassa.
Häkkäsen mukaan puolustusministeriö toimii ennakoivasti. Tarkoitus on estää se, että Venäjälle muodostuisi vaikutusmahdollisuuksia Suomeen.
– Puolustusministeriössä meidän tehtävä on pelata varman päälle.
Suomi-silmälasit puuttuivat
Vuonna 2020 tuli voimaan laki, jonka mukaan EU:n ja Euroopan talousalueen ulkopuolisten kansalaisten kiinteistökaupat tulee hyväksyttää puolustusministeriössä.
Häkkänen sanoo, että tätä ennen kiinteistökauppa oli parinkymmenen vuoden ajan täysin vapaata.
– Kun EU:hun liityttiin, ajateltiin, että kaikki kansainvälisyys on pelkästään hyvästä. Ei ehkä hoksattu, että pitäisi pitää sellaiset Suomi-silmälasit päässä.
Tällä hetkellä hallitus valmistelee lakia, jolla voitaisiin kieltää venäläisten kiinteistökaupat Suomessa. Kiellossa olisivat poikkeuksena Suomen tai jonkin toisen EU-maan kaksoiskansalaiset sekä pysyvän oleskeluluvan haltijat. Kaksoiskansalaiset voisivat yhä ostaa kiinteistöjä vapaasti, pysyvällä oleskeluluvalla olevat taas, jos puolustusministeriö myöntää hankinnalle luvan.
Myös kauppakiellon kiertämismahdollisuudet halutaan tukkia, ja tätä varten on erillinen lainsäädäntöhanke.
– Sitten on vielä se iso pohdittava asia tämän vaalikauden aikana, että miten lunastusmenettelyä tullaan kehittämään.
Lunastus koskisi niitä kiinteistöjä, jotka jo ovat venäläisomistuksessa.
Useita epäämisiä
Viime aikoina puolustusministeriö on pysäyttänyt useita kiinteistökauppoja etenkin itäisessä Suomessa. Esimerkiksi alkuvuodesta kerrottiin kauppojen torppaamisesta Ilomantsissa ja Sotkamossa.
Lokakuussa kerrottiin kolmesta venäläisten ostajien yrittämästä kiinteistökaupasta, jotka eivät saaneet puolustusministeriön hyväksyntää. Häkkänen sanoi tuolloin, että tapauksissa oli selvästi kytköksiä Venäjän valtionhallintoon ja turvallisuusviranomaisiin.
Tuolloin kielteiset lupapäätökset koskivat kahta kiinteistöä Ruokolahdella Etelä-Karjalassa ja yhtä kiinteistöä Kiteellä Pohjois-Karjalassa. Ruokolahden kiinteistökauppojen taustalla oli pietarilainen liikemies, jolla on ollut useita Venäjän valtionhallintoon kytkeytyneitä työ- ja luottamustehtäviä. Hän on myös perustanut moottoripyöräkerhon, jonka jäsenistö muodostuu Venäjällä vaikutusvaltaisista liike- ja virkamiehistä.
Häkkänen kertoo, että kauppoja tarkastellaan puolustusministeriössä jatkuvasti.
