Eduskuntapuolueiden johtajat kohtasivat torstaina Ylen EU-vaalitentissä viimeisen kerran suorassa lähetyksessä ennen sunnuntain vaalipäivää.
Paikoitellen hyvinkin kiihkeäksi ja jopa huutamiseksi äityneessä keskustelussa olivat esillä tutut teemat laitaoikeistosta maahanmuuttoon ja yhteisvelasta ilmastonmuutokseen.
Keskusteluun nousi myös kivenä EU:n kengässä hiertävä Unkari.
SDP:n puheenjohtaja Antti Lindtmanin mukaan Suomen pitäisi olla aloitteellinen siinä, että Unkarista ei tulisi EU:n puheenjohtajamaata heinäkuussa.
Unkari on säännöllisesti astunut vastahankaan muun muassa Ukrainan tukemista koskevissa päätöksissä.
– (Suomen) hallituksella on Orban-ongelma, jota he eivät pysty ratkaisemaan, Lindtman sanoi viitaten Unkarin Viktor Orbaniin.
Kokoomuksen sairaana ollutta puheenjohtajaa Petteri Orpoa tentissä sijaistanut Antti Häkkänen (kok.) kuvasi Lindtmanin lausuntoa käsittämättömäksi. Hän sanoi, että Unkaria ovat esimerkiksi EU:n kokouksissa aina painostaneet kaikki ministerit.
Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan Unkarin puheenjohtajuuden peruminen ei ole enää tässä vaiheessa yksinkertaista.
Perussuomalaisten puheenjohtajan Riikka Purran mukaan Unkarin toiminta on ikävää, mutta tähän mennessä Unkarin aiheuttamista ongelmatilanteista on esimerkiksi huippukokouksissa selvitty.
"Laitaoikeiston mörköooppera"
Unkari nousi esille myös keskustelussa laitaoikeistosta. Orbanin puolue Fidesz saattaa vaalien jälkeen liittyä konservatiivien ECR-ryhmään, johon myös perussuomalaiset kuuluu.
Puoluejohtajista Anna-Maja Henriksson (r.), Li Andersson (vas.) , Antti Lindtman (sd.), Annika Saarikko (kesk.) ja Sofia Virta (vihr.) eivät olisi valmiita yhteistyöhön ECR:n kanssa.
EU-vaalien jälkeen EU-komissiolle aletaan rakentaa viisivuotista ohjelmaa. Lindtmanin mukaan siinä pöydässä laitaoikeiston "mörköooppera" ei pääse vaikuttamaan.
– Jos näin pääsee tapahtumaan, meillä on edessä ei turvallisempi, vaan vaarallisempi Eurooppa. Elämme vaarallisinta aikaa vuosikymmeniin. On tärkeää, että ne voimat, jotka rakentavat Eurooppaa ja tekevät siitä turvallisemman, yhdistävät voimansa.
Lindtman otti hampaisiinsa erityisesti perussuomalaiset. Hänen mukaansa Viktor Orbanin ääni tulee vahvistumaan sitä enemmän, mitä enemmän perussuomalaiset saavat ääniä. Se johtuu siitä, että puolue on tulossa samaan ryhmään perussuomalaisten kanssa EU-parlamentissa.
– Jokainen perussuomalaisille annettu ääni tekee Euroopasta vaarallisemman.
Purra vastasi perussuomalaisten tekevän yhteistyötä asiakysymysten pohjalta. Hän sanoi kuitenkin puolueen vastustavan sitä, että Fidesz tulee mukaan ryhmään.
– Mutta kuten EU:ssa yleensä, valta on Italian, Ranskan ja Saksan kaltaisilla mailla.
"Vihreä tulevaisuus vai hiilenmusta menneisyys"
Puoluejohtajille esitettiin tentissä yleisökysymys ilmastopolitiikasta. Johtajilta kysyttiin, mikä on EU:n vastuu maailman kolmanneksi suurimpana kasvihuonekaasujen tuottajana tukea maita, joissa ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat rajuimpia.
SDP:n Lindtmanin mukaan olennaista on se, valitaanko Euroopassa "vihreä tulevaisuus vai laitaoikeiston hiilenmusta menneisyys".
Perussuomalaisten Purra ei taas suostunut suoraan vastaamaan, kannattaako hän EU:n vuoden 2050 hiilineutraaliustavoitetta. Hän kuitenkin sanoi, ettei pidä sitä välttämättä realistisena.
Keskustan Saarikko kritisoi Purran vastausta.
– Ei ole hirveän hyvä viesti suomalaisille yrityksille, jotka pohtivat investointeja tai maailmalta tuleville yrityksille, että Suomen valtiovarainministeri haparoi tässä linjassa, Saarikko toteaa.
Vihreiden Sofia Virta totesi, että mikäli EU:kaan ei tee toimia, eivät tee muutkaan. Hänen mukaansa EU:n on oltava auttamassa pahiten kärsiviä maita.
Tutkijoiden mukaan EU:n tulisi kiristää ilmastopolitiikkaansa, jotta se pääsee hiilineutraaliustavoitteeseensa.
Yhteisvelka kiihdytti äänenpainoja
Puoluejohtajien äänenpainot nousivat jo tentin alussa, kun keskusteluun nousi EU:n yhteisvelka Ukrainan tukemiseksi.
Ranska ja Viro ovat ehdottaneet 100 miljardin euron rahastoa, josta tuettaisiin EU-maiden omaa puolustusta ja Ukrainan aseistamista.
Purran mukaan yhteisvelka on väärä vastaus Ukrainan avustamiseen.
Vasemmistoliiton Andersson sanoi suhtautuvansa puolestaan avoimesti yhteisvelkaan.
– Yksi vaihtoehto voisi olla se, että jäsenmaat rahoittaisivat rahastoja suhteessa oman bruttokansantuotteen kokoon, hän sanoi.
Keskustan Saarikon mukaan koko eduskunta on sitoutunut siihen, ettei Suomi tue EU:n ratkaisuja, jotka perustuvat yhteiseen velkaan.
– Se on hienoa, että kokoomus ja perussuomalaiset sanovat selkeän ein yhteisvelalle, tätähän me emme kuulleet eduskunnan suuren valiokunnan käsittelyssä, Saarikko sanoi.
Purran mukaan asia on sanottu monta kertaa.