Kansalaisaloite mikromuovien kieltämiseksi kosmetiikasta on kerännyt runsaat 25 000 allekirjoittajaa. Läpimenoon vaaditaan 50 000 kannattajaa.
Mikromuovia käytetään kosmetiikassa esimerkiksi nestesaippuoissa, hammastahnoissa ja kuorintavoiteissa. Muovirakeita lisätään tuotteisiin hankaavan vaikutuksen saamiseksi.
Huomattava osa kosmetiikan sisältämästä mikromuovista kulkeutuu vesistöihin jätevesien kautta, koska rakeet pääsevät läpi jätevedenpuhdistamoista.
Suomessa mikromuovia on löydetty Itämeren lisäksi sisävesiltä kuten Kallavedestä.
Tutkimusta tarvitaan lisää
Eniten mikromuovia päätyy vesistöihin esimerkiksi autonrenkaiden ja tekstiilien kulumisesta sekä teollisuuden prosessivesistä. Kosmetiikka sen sijaan ei ole kovin merkittävä mikromuovin lähde.
– Valitsimme aloitteeseen kosmetiikan, koska siinä käytetyt mikromuovit on helppo korvata luonnonmukaisilla materiaaleilla kuten monet firmat jo tekevät, kansalaisaloitteen tekijä Marion Routti sanoo.
Luonnonmukaisia rakeita valmistetaan esimerkiksi selluloosakuiduista ja jauhetuista hedelmien kivistä.
Mikromuovien haitat ihmisille ja muille eliöille tunnetaan toistaiseksi huonosti. Siksi pyritään noudattamaan niin sanottua varovaisuusperiaatetta, jonka mukaan muovin päätymistä ympäristöön pitää vähentää.
– Nykytietämyksen valossa esimerkiksi hammastahnan mukana niellyt muovipartikkelit eivät imeydy elimistöön ruoansulatuskanavasta, vaan poistuvat suoliston kautta. Kosmetiikassa käytetyt rakeet taas huuhtoutuvat tai rapisevat iholta ajan kanssa, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Hannu Kiviranta sanoo.
Kaikkein pienimpien muovirakeiden imeytymisestä ei Kivirannan mukaan tiedetä. On mahdollista, että ne pystyvät läpäisemään suoliston soluseinän.
Vesistöissä suurimmat riskit liittyvät mikromuovitutkija Samuel Hartikaisen mukaan mikromuovien kykyyn sitoa itseensä esimerkiksi raskasmetalleja ja torjunta-aineita.
– Jos pienet eliöt syövät mikromuovia ja saavat haitta-aineita elimistöönsä, ne siirtyvät ravintoketjussa eteenpäin.
EU selvittää
Ruotsissa mikromuovirakeiden lisäämisen kosmetiikkaan kieltävä laki astui voimaan heinäkuun alussa. Vastaava laki on voimassa tai astumassa voimaan muun muassa Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Englannissa.
Myös EU:n muovistrategiassa esitetään toimia mikromuoviongelmaan puuttumiseksi.
Euroopan kemikaalivirasto ECHA selvittää tällä hetkellä tarvetta rajoittaa tuotteisiin tarkoituksella lisättyjen mikromuovien käyttöä EU-tasolla. Virasto laatii selvityksen pohjalta ensi vuoden alussa rajoitusehdotuksen komission käsiteltäväksi.
ECHA:n selvitys käsittää esimerkiksi maalit, pesuaineet ja vaatteet.
Mahdollista mikromuovien käyttöä säätelevää rajoitusta sovellettaisiin myös kosmetiikkaan, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Anna Vuori kertoo.
Petteri Lindholm