Puo­len­tois­ta vuoden hil­jai­suus päättyy – La­keu­den Ristin kellot soivat pian entistä kau­niim­min

Lakeuden Ristin kello sai valot neljä vuotta sitten vuosikymmenien tauon jälkeen. Nyt korjataan soittokelloja.
Lakeuden Ristin kello sai valot neljä vuotta sitten vuosikymmenien tauon jälkeen. Nyt korjataan soittokelloja.
Kuva: Tomi Kosonen

Lakeuden Ristin kellot ovat olleet poissa käytöstä puolitoista vuotta. Muutaman viime viikon aikana kirkon kellotornista on kuitenkin kuulunut satunnaisesti kumahtelua.

Kellojen soitto liittyy korjaustöihin, joita kirkonkellojen korjaukseen erikoistunut Suveko parhaillaan tekee.

– Korjaustyö kestää pari, kolme viikkoa. Viimeistään jouluksi kellot pyritään taas saamaan osaksi kaupungin äänimaisemaa, kertoo Seinäjoen seurakunnan kiinteistöpäällikkö Timo Mäki.

Seinäjoen seurakunnan kiinteistöpäällikkö kertoo, että tulevaisuudessa Lakeuden Ristin alueelle tulee myös muuta valaistusta.
Seinäjoen seurakunnan kiinteistöpäällikkö kertoo, että tulevaisuudessa Lakeuden Ristin alueelle tulee myös muuta valaistusta.
Kuva: Aleksi Mäkinen

Paluu heilurisoittoon

Lakeuden Ristin torni on 65 metriä korkea. Soittokellot sijaitsevat tornin huipulla.

Kellot tulevat remontin jälkeen paremmin näkyville, sillä ne korjataan heiluviksi niin kuin kirkon piirtänyt arkkitehti Alvar Aalto ne vuonna 1960 valmistuneeseen kirkkoon suunnitteli. Tällä tekniikalla kellot ovat soineet edellisen kerran kymmenen vuotta sitten.

Remonttien välissä kelloja on kilisyttänyt magneettivasaramekanismi. Peruskorjauksessa palautetaan alkuperäinen kellonsoittoautomatiikka eli heilutussoitto.

– Vasara poistetaan ja tilalle asennetaan kellon messinkien kieli, Mäki selvittää.

Kellojen ääni muuttuu tekniikan vaihtuessa.

– Heilutussoitolla kellot soivat kauniimmin ja ääni hieman suuntautuu heilutuksessa, Mäki tietää.

Kelloja soittavat magneettivasarat saavat väistyä messinkisten kellonkielien tieltä.
Kelloja soittavat magneettivasarat saavat väistyä messinkisten kellonkielien tieltä.
Kuva: Seinäjoen seurakunta

Koska Lakeuden Ristin kellot soivat?

  • Ehtookellot soitetaan pääsiäislauantaita lukuun ottamatta lauantaisin kello 18.

  • Huomenkellot soitetaan sunnuntaisin ja muina juhlapäivinä kello 9.

  • Yhteensoitto soitetaan viisi minuuttia ennen jumalanpalveluksen alkua. Loppusoitto soitetaan välittömästi jumalanpalveluksen päätteeksi.

Kellojen uusimisesta 25 000 euron lasku

Miksi kelloja on viime vuosina soitettu magneettivasaramekanismilla?

– Muutos tehtiin ilmeisesti sen takia, että heiluvissa kelloissa oli usein vikaa ja automatiikan huoltokulut olivat suuret.

Kymmenen vuoden aikana heilutussoittotekniikka on Mäen mukaan kehittynyt ja huoltotarve on vähentynyt.

Miksi kellot olivat hiljaa puolitoista vuotta?

– Kellojen automatiikan korjauksen kannattavuutta selvitettiin ja todettiin, että se kannattaa uusia kokonaan, Mäki sanoo.

Päätöksen jälkeen korjaukseen haettiin määrärahaa, joka saatiin tälle vuodelle. Kellojen automatisointi maksaa 25 000 euroa.

– Lisäksi suunnittelun ja tarjouspyynnön kanssa on mennyt aikaa. Sitten on laadittu urakoitsijan kanssa aikataulu työn toteutukselle, Mäki perustelee soittotaukoa.

Harva on päässyt näkemään Lakeuden Ristin kellot.
Harva on päässyt näkemään Lakeuden Ristin kellot.
Kuva: Seinäjoen seurakunta

Kellojen soitto kertoo tapahtumista

Seinäjoen seurakunnan vs. johtava kappalainen Arja Peltoketo on kaivannut Lakeuden Ristin kellojen soimista. Myös seurakuntalaiset ovat harmitelleet, etteivät kellot ole pitkään aikaan kutsuneet messuihin ja muihin kirkossa pidettäviin tilaisuuksiin.

– Pappina ajattelen, että jotain olennaista puuttuu jumalanpalveluksesta, kun kirkonkellot eivät soitollaan kutsu koko seurakuntaa kirkkoon, Peltoketo sanoo.

Jumalanpalveluksen oppaassa kellojen soiton kerrotaan periytyvän esikristilliseltä ajalta. Kirkko omaksui kellojen käytön jo varhain.

Vanhalla viestintävälineellä haluttiin julistaa uutta sanomaa. Kirkonkellojen soitolla kutsutaan ihmiset yhteen. Lisäksi niillä ilmoitetaan yhteisöä koskettavista asioista. Esimerkiksi vainajan hautaan siunaamisen jälkeen soivat kuolinkellot ja pyhäpäivän alkamisesta kertovat ehtookellot.

Useissa seurakunnissa on ohjesääntö kirkonkellojen soitolle. Niiden pohjana saattaa olla hyvinkin vanha paikallinen tapa.

Tuleeko seurakuntaan valituksia sunnuntaiaamun kymmenen minuuttia kestävästä kilkatuksesta, joka varmasti herättää kirkon lähellä asuvat?

– Tänä syksynä olen kuullut yhden valituksen. Enemmän palautetta on tullut kellojen soiton puuttumisesta, Peltoketo kertoo.

Lakeuden Ristin kellot saapuivat Seinäjoelle syyskuussa vuonna 1959. Kellon vieressä seisoo taloudenhoitaja Jussi Tala. Oikealla oleva mies on Soittajan mukaan kuvassa oleva toinen mies on on maanviljelijä Jaakko Kuoppala Seinäjoen Heikkilänkylästä. Kuvassa hän on todennäköisesti kirkkovaltuuston edustajana.
Lakeuden Ristin kellot saapuivat Seinäjoelle syyskuussa vuonna 1959. Kellon vieressä seisoo taloudenhoitaja Jussi Tala. Oikealla oleva mies on Soittajan mukaan kuvassa oleva toinen mies on on maanviljelijä Jaakko Kuoppala Seinäjoen Heikkilänkylästä. Kuvassa hän on todennäköisesti kirkkovaltuuston edustajana.
Kuva: Seinäjoen seurakunta

Lakeuden Ristin kelloista suurin painaa 1828 kiloa

  • Lakeuden Ristin kellot on valmistanut saksalainen Gebrüder Rinckerin kellovalimo, joka on tehnyt kirkonkelloja 1500-luvulta alkaen.

  • Seinäjoelle kellot asennettiin ennen joulunaikaa vuonna 1959. Kellot nostettiin käsivinssillä torniin hissikuilun kautta.

  • Suurin kelloista painaa 1828 kiloa. Siihen on kirjoitettu jouluevankeliumiin kuuluvat enkelten sanat: ”Gloria in excelsis Deo” eli Kunnia Jumalalle korkeuksissa.

  • Keskimmäisen kellon paino on 1191 kiloa. Sen kyljessä lukee ”Se on täytetty”. Pienin kello painaa 841 kiloa ja sisältää tekstin ”Kiitä Herraa, minun sieluni”.

  • Kelloilla haluttiin juhlistaa Seinäjoen muuttumista kauppalasta kaupungiksi. Ensimmäistä kellojensoittoa oli kuulemassa 7 000 ihmistä.

  • Peruskorjauksen jälkeen vahtimestarit voivat soittaa kelloja kännykällä matkapuhelinsovelluksen kautta tai sakastista valvomopäätteellä.

Lakeuden Ristin kello sai vuosikymmenien tauon jälkeen valot.
Lakeuden Ristin kello sai vuosikymmenien tauon jälkeen valot.
Kuva: Tomi Kosonen

Kellotauluihin valot 30 vuoden jälkeen

Lakeuden Ristin huipulla on joka suuntaan osoittavat kellotaulut. Numeroita kuvaavien neliöiden kohdalla olevat valot olivat pimeänä 30 vuotta. Ne valaistiin uudelleen neljä vuotta sitten.

Pimeällä näkymättömät kellot ärsyttivät kaupunkilaisia. Miksi valojen päälle kytkemisessä meni kolme vuosikymmentä?

– Lamput rikkoutuivat herkästi, koska sääolosuhteet ovat korkealla hieman haastavat. Lamput sammutettiin suurten huolto- ja ylläpitokustannusten takia. Nykyajan polttimot kestävät hieman pidempään, Mäki avaa asiaa.

Uusi valaistus

Lukijat ovat usein Ruusut ja Risut -palstalla toivoneet, että Lakeuden Risti valaistaisiin näyttävämmin.

– Uusi valaistus on tulossa, kun seurakuntakeskuksen remontin kolmas vaihe saadaan valmiiksi. Sen jälkeen määrärahojen puitteissa peruskorjataan Lakeuden Ristin kirkkoa ja kellotornia, Mäki kertoo.

Lakeuden Ristin tornin kunnossa pito on ikuisuustyömaa. Ulkopinnan routiminen tapahtuu yleensä maalis-huhtikuussa, jolloin talven aikana tornin rakenteisiin kertynyt vesi sulaa ja jäätyy vuorotellen.
Lakeuden Ristin tornin kunnossa pito on ikuisuustyömaa. Ulkopinnan routiminen tapahtuu yleensä maalis-huhtikuussa, jolloin talven aikana tornin rakenteisiin kertynyt vesi sulaa ja jäätyy vuorotellen.
Mainos
Ilkka-Pohjalaisen pelit

Pelaa Ilkka-Pohjalaisen digitaalisia pelejä

Aivojumppaa tai rentoa ajanvietettä – tutustu peleihin ja löydä suosikkisi

Aloita pelaaminen
Ilmoita asiavirheestä