Ensi maanantaina vietetään ystävänpäivää ympäri maailmaa. Punahilkan päiväkodissa ystävänpäivää odotetaan innolla. Vaasalaislapsille ystävänpäivä on tuttu, ja he ovat valmiita kertomaan ystävyydestä lisää.
Näätä-ryhmän esikoululaisten huoneen täyttää iloinen puheensorina. Erityisen selvää on, että ystävyys tuntuu lapsista kivalta. Anni Kangasluoma kertoo, että ystävyys tuntuu sydämessä ja aivoissa.
Hyvä ystävä
Lasten mielestä hyvä ystävä osaa lohduttaa ja on antelias. Hän on valmis jakamaan leluja ja leikkimään yhdessä. Aliyah Maki ja Filip Luomala kertovat, että hyvä ystävä voi antaa leluja ja lahjoja. Lapset askartelevatkin sydänteemaisia kortteja muille annettavaksi ystävänpäivänä.
– Hyvä ystävä antaa leikatun sydämen, Miia Ahonen kertoo.
Vaikka Miia puhuukin ystävänpäiväkortista, hän on ehkä huomaamattaan osunut asian ytimeen. Vertauskuvallisesti hyvän ystävän voi ajatella antavan toiselle palasen sydämestään.
Yksinäisen apuna
Hetkeksi tulee surumielinen tunnelma. Lapset pohtivat, miltä tuntuisi, jos ystäviä ei olisi. Väinö Laihon mukaan se tuntuisi surulliselta. Muut lapset ovat samaa mieltä.
– Jos joku sanoo, ettei saa tulla leikkiin mukaan, siitä tulee paha mieli, Miia Ahonen kertoo.
Filip Luomalan mielestä sellaista ihmistä, jolla ei ole ystäviä, voi parhaiten auttaa menemällä itse ystäväksi.
Jos jollakulla ei ole kavereita, hänen pitää antaa tulla mukaan leikkimään, Väinö Laiho kertoo. Ketään ei saa jättää ulkopuolelle.
Miten löytää ystäviä
Lapset antavat myös vinkkejä ystävien saamiseen. Esikoululaisille ystävystymiseen liittyy usein suora toiminta ja puhe.
– Ensin tervehditään ja kysytään, ollaanko kavereita. Sitten esittäydytään ja tullaan kavereiksi, Aliyah Maki kuvailee.
Uuden ystävän voi saada myös liittymällä seuraan.
– Näin, kuinka yksi poika oli skeittaamassa, ja sitten minäkin menin skeittaamaan. Niin meistä tuli kavereita, Väinö Laiho kertoo.
Ystävystymisessä aikuisella tärkeä rooli
Esikoulussa ystävyys on esillä koko ajan. Jo syksyllä tutustumisen ja ryhmäytymisen yhteydessä kaveritaitoja käsitellään opettajan johdolla.
Kaveritaidot ja niiden kehittäminen näkyvät eskarilaisten arjessa päivittäin. Varsinkin ystävänpäivänä aikuisen rooli korostuu. Silloin ystävyydestä keskustellaan paljon, ja siihen liittyviä teemoja nostetaan esiin.
– Me keskustelemme paljon siitä, miten kavereita saadaan, kuinka toisia kohdellaan ja miten tärkeää ystävyys on. Lapset pohtivat paljon myös itse, miten olla hyvä ystävä, Näätä-ryhmän opettaja Annika Rinta kertoo.
Aikuiset näyttävät esimerkkiä
Ystävystymistä voi auttaa ja opettaa. Lapsia myös tuetaan ystävystymisessä. Aikuinen voi olla esimerkiksi lapsen tukena pyytämässä uutta kaveria mukaan leikkiin.
Birgit Kulmalan, Näätä-ryhmän toisen ohjaajan, mukaan aikuisella pitää olla tarkat silmät. Silloin tilanteisiin osaa puuttua tarpeen vaatiessa oikein. Onkin tärkeää, että lapset saavat ratkaista esimerkiksi leikkitilanteisiin liittyviä ongelmia myös itse.
– Joskus riitatilanteessa on paikallaan pitää ikään kuin lasten kokous. Silloin lasten annetaan keskustella ja neuvotella yhdessä ratkaisu ongelmaan niin, että päästään sovintoon.
Aikuisen tehtävänä on myös antaa hyvää palautetta.
– Kun lapsi toimii tilanteessa hienosti, on tärkeää, että siitä kehutaan, Annika Rinta sanoo.
Ystävänpäivän juhlistaminen
Näätä-ryhmän esikoululaiset ovat saaneet vaikuttaa siihen, miten ystävänpäivää juhlistetaan Punahilkan päiväkodissa. Luvassa on muun muassa leipomista ja yhdessä herkuttelua.
Ystävänpäiväperinteisiin kuuluu ystävyysaiheisten laulujen laulaminen sekä ystävänpäiväkorttien askarteleminen. Lasten mukaan kortteja annetaan mummuille ja paapoille, vanhemmille ja kavereille.
Perinteiseen tapaan Näätä-ryhmä osallistuu Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastopalveluiden järjestämään tempaukseen ja lähettää kortteja myös vaasalaisten ikäihmisten iloksi.
Ystävänpäivä 14.2.
Ystävänpäivää eli Pyhän Valentinuksen päivää vietetään aina 14.2.
Ympäri maailmaa ystävänpäivä tunnetaan kulttuurisena, uskonnollisena ja kaupallisena romantiikan ja rakkauden juhlana.
Suomessa ystävänpäivä on yleisemmin myös ystävien muistamisen juhla.
Suomessa juhlapäivää on vietetty 1980-luvulta lähtien.
Punainen sydän tunnetaan juhlapäivän tunnuksena maailmanlaajuisesti.
