Sota raivoaa Ukrainassa ja saa jatkuvasti ikäviä lisäulottuvuuksia. Sekä ukrainalaiset että maailman köyhimmät ihmiset nälkiintyvät Venäjän toimien vuoksi. Pois ei voida sulkea myöskään nälänhätää Euroopassa.
Oikeudettoman hyökkäyksen aloittaja, Venäjä on saatava pois Ukrainasta ja tukea on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen. Sodan kauheuksien keskellä olisi kuitenkin syytä palauttaa mieleen tosiasia, että sota ei lopu sotimalla.
Sotimalla loppuu vain inhimillisyys ja ihmisarvoinen elämä. Viha luo uutta vihaa ja katkeruus kantaa yli sukupolvien. Sota loppuu vain rauhaan.
Taistelukentillä käytävän sodan lisäksi hybridisodankäyntiä on havaittavissa Suomessakin. Esimerkiksi hiljattainen laaja sähköhäiriö täyttää hybridivaikuttamisen tuntomerkit.
Sähkökatkoja jopa vakavampi häiriö on kuitenkin häiriö poliittisessa keskustelussa. Asiat eivät enää riitele vaan ihmiset.
Menneisyyden haamuja kaivellaan ja oma ylemmyyden tunto luo oikeutuksen ”ensimmäisen kiven” heittämiseen.
Betoniin valetut ennakkoluulot toisesta ihmisestä, hänen vaikuttimistaan ja tarkoitusperistään eivät anna sijaa vuorovaikutteiselle keskustelulle. Vaarana on, että viha luo vihaa tässäkin suhteessa. Historian ei saa antaa toistaa itseään.
Pienenä kansana ison imperialistisen naapurin kyljessä meillä ei ole varaa menettää yhtenäisyyttä isojen haasteiden edessä. Paremminkin meidän pitäisi näyttää mallia yhteen hiileen puhaltamisesta ja yrittää nähdä hyvää toisessa ihmisessä.
Viha ja sota eivät saa muuttua uudeksi normaaliksi, koska muuten paha voittaa ja jollekin jää lohduton tehtävä heittää viimeinen kivi.
Lasse Rajala
piirihallituksen jäsen
Pohjanmaan Kokoomus