Kun ilmanlaatua mitataan pienhiukkaspitoisuuksilla, Muonion Sammaltunturilla on maailman puhtainta hengitysilmaa. Puhdasta ilma on Suomessa muuallakin, mutta pitoisuuspiikit aiheuttavat herkille oireita.
Jake ja Luke Diguan rakentavat lumitunnelia Muonion Pallastunturilla. Isä Paul Diguan auttaa lapiolla ja heittää lunta sivummalle.
Pakkasta on muutama aste. Lumihiutaleita leijailee hiljalleen maahan ja yltä päältä tykkylumen peitossa olevien kuusien raskaille oksille.
Miltä tuntuu hengittää?
–Raikkaalta, vaikea sanoin kuvata. Hyvältä joka tapauksessa, sanoo Paul Diguan kohteliaasti.
Olemme puhuneet Pallaksen puhtaasta ilmasta, ja Paul Diguan kehuu sitä.
Diguanin perhe on tullut Pallakselle Britteinsaarten rannikkokaupungista Blackpoolista. Siellä meri puhdistaa ilman, joten Pallakselle heitä ei houkutellut puhdas ilma vaan tuttavaperheen suositukset.
–Lapsille tekemistä ja hieno sijainti, Paul Diguan sanoo.
–Ja joulupukki. Täällä on valtavasti lunta, lisää Jake.
"Kun kiinalainen turisti astuu Ivalon lentokentälle, raitis ilma saa hänet melkein pökertymään."
Näin kuvaili ympäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka Pidä Lappi siistinä -seminaarissa Inarin Saariselällä 2.2.2017.
Pitääkö se paikkansa?
–Kyllä pitää paikkansa. Muoniossa on maailman puhtain ilma. Ilmanlaatua tutkivissa kymmenissä hankkeissa lähes poikkeuksetta Pallaksen saastepitoisuudet ovat aineiston matalimmat, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.
Vaikka puhtaan ilman mittaustiedot ovat Ilmatieteen laitoksen Pallaksella olevien Sammaltunturin ja Matorovan mittausasemilta, ne voi Anttilan mielestä hyvin yleistää muuallekin Lappiin. Pallakselta itään päin tilanne aavistuksen verran huononee, sillä Kuolan metallisulatoista puskee sinne edelleen rikkidioksidia ja raskasmetallipäästöjä.
–Onneksi Pallaksella vallitseva tuulen suunta ei ole idästä eivätkä Kuolan päästöt siellä juurikaan näy, sanoo Pia Anttila.
Maailman terveysjärjestön WHO:n viime vuonna julkistamassa 3?000 mittauspisteen ilmanlaadun vertailussa Pallas oli maailman kärjessä, mutta myös muu Suomi pärjäsi hyvin. Suomi on maailman maista kolmanneksi puhtain.
WHO:n vertailutiedot olivat vuosilta 2008–2015. Kuvaavatko muutaman vuoden takaiset tiedot nykyistä ilmanlaatua?
–Kuvaavat. Muutokset ilmanlaadussa tapahtuvat hitaasti, puhutaan vähintään kymmenestä vuodesta. Vuosittaisessa vaihtelussa on enemmän kyse sään aiheuttamasta kuin ilmanlaadussa tapahtuneesta muutoksesta, vastaa Pia Anttila.
WHO pani mittauspisteet järjestykseen ilmassa leijuvien pienhiukkasten määrän perusteella. Mittarina käytettiin sekä PM10- että PM2,5 -pienhiukkasten määrää kuutiossa ilmaa. Jälkimmäisessä mittarissa hiukkasten halkaisija on 2,5 mikrometriä, ja ne pystyvät tunkeutumaan hengityksen mukana keuhkorakkuloihin saakka.
Hiukkasten kemiallinen koostumus vaihtelee, mutta terveydelle pahimpina pidetään yhdyskuntailman pienhiukkasia. Terveysvaikutuksia on nähtävissä jo Suomen kaupunkien kansainvälisesti matalissa pienhiukkaspitoisuuksissa.
Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2015 julkaiseman tutkimuksen mukaan pienhiukkaset aiheuttavat laajan kirjon terveysvaikutuksia lievistä ärsytysoireista sydän- ja hengityssairauksien pahenemiseen. Niiden on sanottu olevan syynä noin 400 000 ennenaikaiseen kuolemaan Euroopassa.
WHO:n tutkimuksessa Pallas on jaetulla ykkössijalla maailmassa, PM10-pitoisuudet ovat noin 4 µg/m3 ja PM2,5-pitoisuus noin 2 µg/m3.
–Kaikki alle 10 mikrogramman tasoon pääsevät kuuluvat ilmanlaadultaan erinomaisten ryhmään. Sellaista ilmaa hengittää kuitenkin vain pieni osa maapallon väestöstä, sanoo Pia Anttila.
WHO:n suositusarvo pienhiukkasten määrästä on 10 mikrogrammaa kuutiossa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan ei ole pystytty määrittelemään tasoa, jossa pienhiukkaspitoisuudet eivät aiheuttaisi terveyshaittoja. Siksi Suomen matalien pitoisuuksienkin on todettu olevan yhteydessä terveyshaittoihin.
Kiivetään Sammaltunturin päälle. Se sijaitsee kymmenkunta kilometriä Diguanin perheen lumitunnelista etelään.
Kaksilakisen tunturin huippu nousee 566 metriin. Se jää kuitenkin matalammaksi kuin yksikään Pallastuntureiden keroista.
Aivan huipun tuntumassa on Ilmatieteen laitoksen kruununjalokiviin kuuluva mittausasema. Se aloitti toimintansa vuonna 1991 ja kuuluu nyt maailmanlaajuiseen GAW-asemaverkostoon (Global Atmosphere Watch). Suomen toinen GAW-asema on Sodankylässä. GAW-asemat mittaavat globaalisti tärkeitä ilmakehän pitoisuuksia.
Sammaltunturilla mitataan kaikkiaan noin 100:aa eri yhdistettä: hiukkasia, kaasuja, raskasmetalleja, orgaanisia yhdisteitä, pysyviä ympäristömyrkkyjä.
Pia Anttila on erityisen hyvin perehtynyt Lapin ilmanlaatuun, josta hän on kirjoittanut myös tieteellisiä artikkeleja. Niissä kaikissa on todettu, että suurin osa Pallakselta mitatuista kymmenien eri saasteiden ilmapitoisuuksista on joko laskusuunnassa tai on pysynyt muuttumattomana.
Erityisesti laskusuunnassa ovat Kuolan niemimaalta peräisin olevat rikkidioksidi- ja raskasmetallipitoisuudet sekä globaalisti leviävät ympäristömyrkyt.
On kuitenkin kaksi ainetta, joiden kehitys Pallaksen mittareissa on toisensuuntainen: elohopean ja otsonin pitoisuudet. Molemmissa kyse on kaukokulkeutumasta.
Elohopeaa kertyy ilmakehään erityisesti kivihiilen poltosta. Kulkeutuessaan pohjoisen kylmyyteen se tarttuu pinnoille, konsentroituu metyylielohopeaksi ja kertyy vesieliöiden ravintoketjuun.
Otsonin tie on samalla lailla monimutkainen. Sitä syntyy ilmakehässä auringon vaikutuksesta, kun esimerkiksi liikenteestä pääsevä typpi ja hiilivedyt kemiallisesti reagoivat. Kun ilmamassat lähtevät liikkeelle, otsoni kulkeutuu pitkiäkin matkoja.
Elohopean osalta haitallisuus toteutuu vasta kun se muuttuu metyylielohopeaksi ja kertyy kaloihin. Otsoni voi aiheuttaa herkille ihmisille hengitysoireita, mutta sellaisia pitoisuuksia ei ole Suomessa mitattu kuin äärimmäisen harvoin eikä Pallaksella koskaan.
Mitä tapahtuu tulevaisuudessa?
–Mahdotonta sanoa, miten ilmastonmuutos vaikuttaa. Vaikka Euroopassa päästöjä on leikattu, massiiviset globaalit päästöt Aasiasta ja Afrikasta näkyvät myös Pallaksella, sanoo Pia Anttila.
Muonion ilma on niin puhdasta, että se voisi olla brändi. Sellaistahan on yritetty tehdä puhtaasta suomalaisesta pohjavedestä ja lähdevedestä, tosin toistaiseksi vaatimattomalla menestyksellä.
Vähän samaan tapaan on mennyt eteläpohjalaisten nuorten hankkeella myydä Muonion puhdasta ilmaa maailmalle.
–Alkuvaiheissa ollaan, suostuu toimitusjohtaja Jouni Aura kommentoimaan. Tarkoittaa siis, ettei ilma ole mennyt oikein kaupaksi.
–Ongelma on se, että markkinat ovat ulkomailla. Kiinaan pääsy on pitkä projekti, menee aikaa, hän selittää.
Teuvalla kotipaikkaansa pitävä Lively Air Oy on kuuden nuoren viime vuonna perustama yritys, joka aloitti toimintansa tänä vuonna. Yritys pullottaa ilmaa erikokoisiin pulloihin ja myy niitä verkkokaupan kautta. 7 litraa suomalaista ilmaa maksaa 17,90 dollaria. Muoniossa pullotetusta joutuu maksamaan 20,90 dollaria.
–Ei pullotetun ilman puhtautta epäillä, koska sen on Maailman terveysjärjestö todennut, sanoo Jouni Aura.
Rovaniemellä lomaileva Goenkan perhe Intian Kalkutasta tietää hyvin, että Lapissa on puhdas ilma. Itse asiassa heidän mielestään Lapin puhdas ilma ei ole vain raikasta hengittää, vaan se tuntuu jopa iholla.
–Äidilläni on ihosairaus, joka tuntuu helpottavan täällä puhtaassa ja kylmässä ilmassa, selittää Anant Goenka. Hän asuu itse Münchenissä Saksassa, mutta Suomessa käyneenä hän tiesi Lapin puhtaudesta ja suositteli matkaa vanhemmilleen.
Gopinath Goenka, 73, ja Savita Goenka, 69, suorastaan ylistävät Lapin puhtautta.
–Minun on paljon helpompi hengittää täällä. Ehkä kylmä ilmakin auttaa. Ajattelin, että miten kylmässä pärjää. Mutta ei mitään ongelmia, kuvailee Gopinath Goenka.
Kotikaupunki Kalkutta ei ole hengitysilman puhtaudessa Intian huonoimpia. Sen PM10-arvo oli WHO:n tilastossa 135 vuonna 2016. Intiassa on 11 kaupunkia, joissa arvo oli yli 200.
–Intiassa joutuu menemään kaupungeista vuorille, jos haluaa hengittää puhtaampaa ilmaa, selittää Anant Goenka.
PEKKA MAUNO