Puhemies Jussi Halla-aho (ps.) toivotti tiistaina uudet kansanedustajat tervetulleiksi, kun eduskunta kokoontui syysistuntokauden ensimmäiseen täysistuntoon. Eduskunta jäi istuntotauolle 12. heinäkuuta.
Eduskuntaan tuli joukko uusia kansanedustajia, kun kesäkuussa europarlamentaarikoiksi valittujen kansanedustajien tilalle nousseet varaedustajat aloittivat tehtävissään.
Syyskauden ensimmäisen täysistunnon alkajaisiksi uudet kansanedustajat seisoivat rivissä istuntosalin takaseinustalla.
– Toivotan uudet edustajat tervetulleiksi täysistuntotyöhön. Pyydän teitä ottamaan paikkanne täysistuntosalissa, Halla-aho sanoi. Suurin osa uusista edustajista asettui istumaan istuntosalin takariviin, jossa taloon vasta tulleet kansanedustajat yleensä istuvat.
Uudet edustajat aloittivat tehtävissään muodollisesti jo heinäkuun puolivälissä, kun uudet europarlamentaarikot aloittivat työnsä EU-parlamentissa, mutta pääsivät vasta tiistaina kiinni täysistuntotyöhön.
Vasemmistoliiton ryhmässä eniten muutoksia
Eurovaaleissa historiallisen vaalivoiton ottaneen vasemmistoliiton ryhmään tuli eniten muutoksia, kun Johannes Yrttiaho tuli Li Anderssonin tilalle, Jessi Jokelainen Merja Kyllösen tilalle ja Pia Lohikoski Jussi Saramon tilalle. Yrttiaholla ja Lohikoskella on aiempaa kokemusta kansanedustajan työstä, sillä he molemmat istuivat eduskunnassa vuosina 2019–23.
Kokoomuksen ryhmään tulivat uusina edustajina Maaret Castrén ja Martin Paasi, jotka nousivat eduskuntaan Aura Sallan ja Pekka Toverin tilalle.
Viime kauden EU-parlamentaarikko Alviina Alametsä (vihr.) korvaa eduskunnassa europarlamenttiin siirtyneen Maria Ohisalon. RKP:ssä Christoffer Ingo korvaa Anna-Maja Henrikssonin ja keskustassa Mika Riipi Katri Kulmunin. Perussuomalaisten ryhmässä Merja Rasinkangas tuli Sebastian Tynkkysen paikalle.
SDP:n ryhmässä Helena Marttila tuli Maria Guzeninan tilalle oltuaan aiemmin kansanedustajana Miapetra Kumpula-Natrin varaedustajan ominaisuudessa.
Myös europarlamentaarikkona vuosina 2014–24 toiminut Kumpula-Natri palasi nyt eduskuntaan. Hänet valittiin kansanedustajaksi jo viime vuoden eduskuntavaaleissa, mutta hän jatkoi heinäkuuhun asti EU-parlamentissa. Kumpula-Natrilla on aiempaa kokemusta eduskunnasta vuosilta 2003–15.
Tunnelmaa ja toimintakulttuuria kiiteltiin
Uudet kansanedustajat kiittelivät STT:lle eduskunnan tunnelmaa, toimintakulttuuria ja henkilökunnan osaamista, mutta myönsivät ensimmäisen täysistunnon olleen jännittävä paikka.
– Vastaanotto täällä on ollut hieno. Yli puoluerajojen on tultu esittäytymään, kättelemään ja toivottamaan tervetulleeksi, perussuomalaisten Merja Rasinkangas sanoi STT:lle eduskunnassa.
36 vuoden työuran poliisina tehnyt oululainen Rasinkangas haluaa ajaa eduskunnassa Pohjois-Suomen asiaa ja Suomen turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisesti Rasinkangas haluaa kiinnittää huomiota lasten, nuorten ja ikääntyneiden asioihin. Hän tarttui toimeen heti ensimmäisessä täysistunnossa, jossa hän puhui lastensuojelusta.
– Sain vinkin yhdeltä kollegalta, että ota mörköviitta pois heti ensimmäisenä päivänä ja mene pönttöön puhumaan, Rasinkangas kertoo.
Myös vasemmistoliiton Jessi Jokelainen puhui heti ensimmäisessä täysistunnossaan, kun salissa virisi keskustelu paljon esillä olleesta koulujen kännykkäkiellosta, joka oli opettajataustaiselle Jokelaiselle tuttu aihe.
– Alun perin en ollut suunnitellut puhuvani vielä tänään, mutta sain inspiraation Ben Zyskowiczin puheenvuorosta. Tulipa nyt sitten kerralla poistettua puhumisen kynnys, Jokelainen naurahtaa.
Koulutusasioiden ohella Jokelainen aikoo kansanedustajana puuttua myös talousasioihin, köyhyyteen ja sosiaaliturvaan.
Talousasiantuntijana ennen eduskuntauraansa työskennellyt kokoomuksen Martin Paasi haluaa kansanedustajana vaikuttaa myös Suomen talouteen. Hän painottaa, että Suomen talous ei kasvanut 17 vuoteen.
Paasi peräänkuuluttaa paasikiveläistä tosiasioiden tunnustamista ja kulujen suhteuttamista tuloihin.
– Peräänkuulutan kansallista talouden visiota. Meidän pitää kysyä, mikä maa me haluamme olla ja tehdä pitkäjänteisesti työtä sitä päämäärää kohti, Paasi sanoi.
Paasi myöntää, että ensimmäisen täysistuntopäivän jälkeen uudella kansanedustajalla on vielä paljon opittavaa käytännön vaikuttamistyöstä eduskunnassa.
– Tällaisen eduskuntakuopuksen pitää nyt oppia pelisäännöt ja askelmerkit ja sitten lähteä ajamaan Suomen talouden asiaa.
Hankalia aiheita edessä
Kansanedustajilla on syksyn aikana edessään monia hankalia aiheita.
Eduskunnan käsiteltäväksi on tulossa muun muassa ensi vuoden budjettiesitys, jota hallitus käsittelee tällä viikolla budjettiriihessä. Se sisältää hallituksen kevään kehysriihessä päättämiä leikkauksia.
Käsittelyyn on tulossa myös hyvin kiistanalaisia työmarkkinoita koskevia uudistuksia. Esityksiä odotetaan syksyllä muun muassa vientivetoisesta palkkamallista ja paikallisesta sopimisesta.
Maahanmuuttopolitiikkaa edelleen kiristäviä esityksiä on tulossa eduskuntaan syksyllä useampia. Syksyllä on tarkoitus antaa esimerkiksi esitys kansalaisuuslain muutosten toisesta osasta. Sillä kiristettäisiin kansalaisuuden saamisen edellytyksiä muun muassa tiukentamalla nuhteettomuusedellytyksiä ja palauttamalla varsinainen toimeentuloedellytys.
Samoin aiotaan esittää tiukennettavaksi säilöönottoa ja maahantulokieltoa koskevaa sääntelyä.
Suunnitteilla on myös heikennys paperittomien terveyspalveluihin.