Raastava maahanmuuttokeskustelu tarttuu kiistelyyn Suomen alueista ja ihmisistä. Äänenpainot Helsingissä näyttävät kiristyvän välillä lähestulkoon perinteiseksi maalaisinhoksi.
Helsinki elättää muuta Suomea, loiseläjille on pantava stoppi. Nän kuuluu peitelty viesti.
Koulutettukin ihmismieli on usein valitettavan alkukantainen. Jako kahtia kiehtoo: me ja ne, elättäjät ja elätit, kaupunkilaiset ja maalaiset. Oma identiteetti pönkittyy toista, huonompaa, loukatessa.
On perusteluissa takana myös faktaa. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) on analysoinut, kuinka nykyinen valtionosuusjärjestelmä ja verotus kannustavat asumaan maalla kasvukeskusten sijasta.
Alueellinen jakopolitiikka jarruttaa kaupungistumista ja heikentää kilpailukykyä, jota taotaan nykyään pääosin kaupungeissa. Tämä on kolikon yksi puoli, muttei suinkaan ainoa. Menosuunta voi vielä muuttua.
Monien tutkijoiden ja valtakunnallisten päättäjien silmissä kaupunki alkaa vajaasta 100 000 asukkaasta. Kaupungistuminen tiivistyy kolmioon Helsinki-Tampere-Turku, jossa viimeksi mainittu on heikoin lenkki.
Suomen työpaikoista 40 prosenttia sijaitsee Helsingin ja Tampereen välillä. Tällä kasvukäytävällä tuotetaan 45 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Tämä viesti on mennyt hyvin perille Suomessa.
Sen sijaan vaurastuvan Pohjanmaan merkitys avautuu Helsingissä perin huonosti. Olen ihmetellyt, kuinka vähän hyvin koulutetut ihmiset tietävät maasta, jossa asuvat. Moni tuntee paljon paremmin New Yorkin kuin Pohjanmaan. Siksi pohjalaisten lobbaajien on syytä lähteä A:sta liikkeelle.
Pohjanmaa näyttää mallia elämänlaadusta ja menestyvästä vientiteollisuudesta, josta on tulossa Suomessa uhanalainen laji.
Teollisissa työpaikoissa Vaasan seutu ja Helsinki löytyvät saman janan ääripäistä: Vaasa pönkittää asemiaan globaalisti, kun Helsingistä teollisuus pakenee.
Helsingissä tulisi muistaa, että Suomi elää yhä viennistä, ei virkamiesten raporteista.
Maaseudun tyhjeneminen ei ole luonnonlaki, vaikka sitä sellaiseksi halutaan kuvata. Englannissa maaseudun väestö kasvaa yli puolella miljoonalla vuoteen 2025 mennessä sen takia, että yhä useampi jättää kaupungin ja muuttaa maalle. Muuttajat hyötyvät nyt siitä, että britit ovat pitäneet maaseutunsa elossa. Tämä tulee ymmärtää myös Suomessa.
Englannin tilastokeskuksen mukaan maaseudun väestö lisääntyy 6 prosentilla 2025 mennessä. Noin 9,3 miljoonaa ihmistä eli vajaat 18 prosenttia englantilaisista asuu maalla. Suomalaisista noin kolmannes asuu maaseudulla, joten tie vie vielä kaupunkeihin.
Avara maa on taatusti muokannut myös suomalaista luonnetta. City-väki on harvassa, haluamme tilaa ympärillemme.
Lappi, yksi Euroopan viimeisistä erämaista, vetää nyt muuttajia puoleensa. Kainuu pulppuaa rehevää kirjallista perintöä ja luonnonrikkauksia, Savo ja Karjala metsäosaamista ja rennompaa elämänasennetta. Itse nautin vielä muutama vuosi sitten merellisen pääkaupungin sykkeestä ja mahdollisuuksista. Poikani syntyi Helsingissä, joten pääkaupungilla on pysyvä paikka sydämessäni.
Suomi köyhtyisi paitsi kulttuurisesti, myös taloudellisesti, jos kaikki kansalaiset ahdettaisiin samoihin lähiöihin. Maa pitäisi rakentaa toiseen kertaan eri paikkaan. Monipuolisuus on rikkautta. Siksi suvaitsemattomat puheet elätti-Suomesta ahdistavat.
TONI VILJANMAA
toni.viljanmaa@i-mediat.fi
Twitter: @TSViljanmaa