Kun työpaikalla tekee ison virheen, siitä ei mielellään puhu muille. Jos kukaan ei erhettä huomaa, sen seurauksia yrittää korjata vaivihkaa. Jos ei halua julkisia haukkuja pomolta ja vahingoniloisia katseita kollegoilta, paras vaihtoehto on pyrkiä piilottamaan asia maton alle.
Kuulostaako tutulta? Jos nyökyttelet, on todennäköistä, että työpaikkasi ilmapiirissä ja psykologisessa turvallisuudentunteessa on parantamisen varaa.
Kun kaikilla on turvallinen olo, vastoinkäymiset, vaikeudet ja virheetkin ovat sallittuja.
– Psykologisesti turvallisessa työpaikassa vallitsee luottamus ja kaikkia arvostetaan. Silloin vaikeista asioista on helpompi puhua rakentavasti, selvittää psykologi, ryhmäanalyyttinen psykoterapeutti Maria Mäkelä.
Seinäjoelle Mielenankkuri-nimisen yrityksen viisi vuotta sitten perustanut nainen työskentelee myös työterveyspsykologina.
– Psykologinen turvallisuus ei tarkoita sitä, että kaikilla olisi koko ajan kivaa. Epämukavia asioita voi kuitenkin käsitellä positiivisessa hengessä.
Mäkelä kertoo esimerkin yrityksestä, jossa on virheiden varalle leikkimielinen palkintokaappi.
– Kun itse tunnustaa virheen tai toinen huomaa kollegan tekemän mokan, virheen tekijä saa kaapista jotakin kivaa ja työkavereiden taputukset päälle. Sen jälkeen tilanne käydään rauhassa läpi ja pohditaan, miten ongelma vältetään tulevaisuudessa.
Esihenkilökin kaipaa tukea
Pelon ilmapiiri vallitsee monella työpaikalla. Muutokset pelottavat, sillä ne tarkoittavat usein epämieluisia asioita kuten irtisanomisia, lisää työtä ja uuden oppimista.
– On tärkeää tiedostaa tunteensa ja sallia ne. On inhimillistä kokea esimerkiksi epätoivoa.
Työntekijöiden mielestä syy kaikkeen pahaan on usein esihenkilöissä.
– Joku saattaa fantasioida jättävänsä muutokset johtajan selvittäväksi. Hekin ovat muutostilanteissa kovassa prässissä ja tarvitsevat työntekijöiden tukea, Mäkelä muistuttaa.
Pala palalta yhdessä eteenpäin
Elämässä joihinkin asioihin voi vaikuttaa ja joihinkin ei. Yksittäisten työntekijöiden mielipiteillä ei muutostilanteissa tavallisesti ole merkitystä.
Mäkelä neuvoo epätoivon hetkellä miettimään asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja etsimään omasta elämästä tuttuja, turvallisia ja ennakoitavia juttuja.
– Ihminen tarvitsee hallinnan tunnetta käsitellessään muutoksia. Yhdessä tekeminen lisää toivoa ja pystyvyyttä. Työyhteisö voi alkaa selvittämään tilannetta, joka on epätoivottu, mutta väistämätön. Hyviä konsteja ovat asioiden palastelu ja jonkin muutosta helpottavan asian konkreettinen tekeminen.
Ammattilaisen mukaan sujuva kommunikointi ja vuorovaikutus ovat tärkeitä yrityksen menestymiselle.
Jos psykologisesta turvallisuudesta on jäljellä vain rippeet, seurauksena on usein pitkiä sairaslomia. Tällöin työn tekeminen vaikeutuu ja tuottavuus laskee. Tilanteen korjaaminen on haastavaa ja pitkäjänteistä työtä.
– Kovasti toivoisin, että näitä pehmeitä, mutta vaikuttavuudeltaan kovia asioita opittaisiin työelämässä tunnistamaan ja arvostamaan enemmän. Paras tulos saadaan ennaltaehkäisevällä työllä, Mäkelä pohtii.
