Kattava, mielenkiintoinen ja molemmille osapuolille hyvä. Näin arvioi Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja, Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa Kiinan ja Suomen yhteisjulistusta "uudenlaisen tulevaisuuteen suuntaavan yhteistyökumppanuuden perustamisesta ja edistämisestä".
– Se käsittelee kaikkea poliittisista suhteista talviurheiluun, sanoo 17-kohtaiseen julistukseen
tutustunut Paltemaa.
Kiinan presidentti Xi Jinping ja Suomen presidentti Sauli Niinistö tapasivat keskiviikkona aamupäivällä Presidentilinnassa ja kävivät myös kahdenvälisiä keskusteluja.
Paltemaa pitää erittäin merkittävänä sitä, että Suomi on saanut maininnan ihmisoikeuksista mukaan julistukseen. Julistuksen kohdassa 14 todetaan, että "osapuolet korostavat ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisen ja suojelun tärkeyttä".
– Olen yllättynyt siitä, että Suomen valtionjohto on uskaltanut ehdottaa tätä tällaiseen julistukseen, Paltemaa sanoo.
– Suomen valtionjohto ei juurikaan kritisoi Kiinaa ihmisoikeustilanteesta eikä pyri siihen valtiotasolla juurikaan vaikuttamaan. Nyt se on kuitenkin laitettu julistukseen mukaan.
"Ei rajoita Suomea" Paltemaa pitää mielenkiintoisena myös sitä, mitä julkilausumassa ei sanota. Hän sanoo olevansa positiivisesti yllättynyt siitä, että julistukseen ei tullut Suomen toimintaa rajoittavia ehtoja tai määritteitä. Hän kuvaa julistusta Suomen kannalta onnistuneeksi.
– Suomi ei sitoudu olemaan kritisoimatta Kiinaa jatkossa. Tämä on sinänsä tärkeää, Paltemaa toteaa.
Paltamaan mukaan esimerkiksi Norjan ja Kiinan välisessä sopimuksessa todetaan, että Norjan valtio ei enää toimi Kiinan valtion intressien vastaisesti kansainvälisesti. Kiina solmi hiljattain Norjan kanssa uudelleen suhteet niin sanotun Nobel-kiistan jälkeen.
– Tämä on selvästi hyvin mietitty [julistus]. Suomella on kaikissa kohdissa annettavaa ja otettavaa.
Julistuksessa mainitaan muun muassa, että osapuolet pyrkivät yhdessä lisäämään keskinäisten investointiensa tasoa, syventämään innovaatioita koskevaa kanssakäymistä ja lisäämään yhteistoimintaa kulttuurin ja koulutuksen aloilla.
"Sisältää Kiinan ulkopolitiikan perusprinsiipit"
Kiinan kädenjälki sen sijaan näkyy heti julistuksen alusta alkaen, sanoo Paltemaa. "Osapuolet olivat yhtä mieltä siitä, että maiden kahdenväliset suhteet perustuvat vankkaan keskinäiseen kunnioitukseen, tasapuolisuuteen ja molemminpuolisiin etuihin. Osapuolet vahvistivat kunnioittavansa toistensa itsemääräämisoikeutta ja alueellista koskemattomuutta", julistuksen alussa todetaan.
– Nämähän ovat täysin Kiinan ulkopolitiikan perusprinsiipit, jotka tässä on nyt lueteltu suomeksi, hän sanoo.– Kiinalle on hyvin tärkeää, että neuvottelun osapuoli hyväksyy ne lähtökohdiksi, hän jatkaa.
Tasavallan presidentin kanslian verkkosivuilla oleva suomenkielinen käännös on epävirallinen käännös julistuksesta.
Heti julistuksen alussa todetaan myös, että Suomi sitoutuu yhden Kiinan politiikkaan. Siinä ei ole Suomen kannalta mitään uutta, mutta huomionarvioista Paltemaan mukaan on, että sitoumus mainitaan heti julistuksen alussa.
– Se [yhden Kiinan politiikka] on Kiinalle kynnyskysymys, Paltemaa sanoo.
Laura Myllymäki/Lännen Media